Kyösti Turkia: Ilmastokestävää energiaa metsästä

EU:n ilmastotavoitteita ja päästöjen vähentämistä koskeva Fit for 55 -ilmastolakipaketti tulee vaikuttamaan siihen, miten puupolttoaineita käytetään tulevaisuudessa energian tuotantoon. Kysymys on tärkeä, koska uusiutuvasta energiastamme yli 70 prosenttia tuotetaan puuperäisillä polttoaineilla. 

Mitä energiapuujakeita turpeen ja kivihiilen korvaamiseen on käytettävissä ja miten tarvittavat polttoaineet hankitaan, kun kestävyyskriteerit ja uusiutuvan energian direktiivi rajaavat metsäenergian saatavuutta ja energiantuotantoon käytettävissä olevien puupolttoaineiden palettia? 

Se, käytetäänkö nuorista metsistä korjattavaa puuta polttoon vai jalostukseen, herättää keskustelua. Kun energiapuun kysyntä kasvaa, kilpailua raaka-aineesta väistämättä syntyy ainakin isompien käyttöpaikkojen hankinta-alueella. Nuorten metsien harvennuksilta korjattava pienpuu ohjautuu resurssiviisaasti jalostusarvoltaan parhaaseen käyttöön. Metsäenergia tuotetaan metsänhoidon ja puunjalostuksen sivuvirrasta. Siinä mielessä kotimainen metsäenergia toteuttaa kaskadiperiaatetta, jonka mukaan raaka-aineen tulisi ohjautua jalostusarvoltaan parhaaseen käyttöön.

Ensiharvennuksilta korjattavaa kuitupuuta päätyy energiaksi lähinnä leimikoilta, joista ainespuuta ei pienen kertymän takia kannata hakata erikseen sellupuuksi. Yli puolet metsäenergiasta tulee nuoren metsän harvennuksilta korjattavasta pienpuusta. Kun korjataan pieniläpimittaisesta runkopuusta tehtyä karsittua rankaa, hakkuukertymästä valtaosa voi olla ainespuuta ja loput pienpuuta. Uusiutuvan energian direktiivin linjaukset ainespuun rajaamisesta energiakäytön ulkopuolelle koskevat järeää ainespuuta, eivätkä aiheuttane isoja muutoksia vallitseviin puunhankinnan käytäntöihin kotimaassa.

Puuenergian rooli huoltovarmuudessa kasvaa

Turve ja fossiiliset polttoaineet korvautuvat lähivuosina pitkälti metsähakkeella. Paikallisilla, läheltä hankittavilla polttoaineilla on tärkeä merkitys huoltovarmuudessa. Pienet lämpölaitokset, joiden polttoainehuollosta huolehtivat paikalliset kone- ja hakeurakoitsijat, käyttävät kotimaista energiapuuta. Toisin on isojen maakunnallisten voimalaitosten kohdalla, jotka turpeen nopean alasajon myötä ovat joutuneet turvautumaan yhä enemmän tuontihakkeen käyttöön. Energiamurroksen nopeus on päässyt yllättämään myös metsäalan toimijat ja energiapuun hankkijat. 

Avainkysymyksiä kotimaisen energiapuun liikkeelle saannissa ovat pienpuun korjuun kannattavuus ja korkeat hankintakustannukset. Huolimatta nousussa olevasta metsähakkeen käyttöpaikkahinnasta, pienpuun korjuu on käyttöarvoonsa nähden edelleen liian kallista. Kemera-tuetkaan eivät saaneet viime vuonna riittävästi metsänhoidollista pienpuuta liikkeelle.

Riukumetsien käsittelyä ja korjuuta tehostamalla osa energiapuukokoisten nuorten metsiemme 400 000 hehtaarin alasta on saatavissa hoitotoimenpiteiden piiriin. Hakkuukoneiden ja -kourien valmistajilla on nuorten metsien korjuuseen ratkaisuja, joiden käyttöönottoa kasvava energiapuun kysyntä jouduttaa. Kotimaisen energiapuun kysyntä on kasvussa, mikä parantaa mahdollisuuksia lisätä energiapuun käyttöä suuressa osassa maatamme. Toimitusketjuja ja varastoterminaaja tulisi kehittää, jotta energiapuun tasainen saatavuus paranisi. 

Metsänomistaja päättää metsän käsittelystä

Metsänomistajaa nuorten metsien hoidossa kiinnostanevat tulevien hakkuutulojen ja paremman kasvun lisäksi nuorten metsien monipuolistuvat hoitomenetelmät, joilla monimuotoisuutta ja luonnonläheisempää metsänkäsittelyä voidaan ottaa entistä paremmin huomioon. Kannattavuutta voidaan parantaa myös kohdentamalla hankintaa ensiharvennuskeskittymiin, joista Metsäkeskus on tuottanut metsänomistajia ja toimijoita varten karttapalvelun edistämään puun kestävää tarjontaa, energiapuun menekkiä ja nuoren metsän hoitopalveluiden markkinointia. Voit tutustua Mahdolliset energiapuukohdekeskittymät -karttapalveluun Metsäkeskuksen verkkosivulla.

Näköpiirissä energiapuun arvon kasvua ja käytön monipuolistumista

Energiapuun arvo kasvaa ja käyttö monipuolistuu tulevaisuudessa. Polton lisäksi energiapuuta käytetään jo lähivuosina kasvavassa määrin biojalosteiden, kuten biohiilen ja bioöljyn tuotantoon. Metsänhoidon menetelmissä energiapuun hyödyntäminen tulisikin ottaa paremmin huomioon ja pyrkiä kannattavuuden parantamiseen ja oikea-aikaiseen metsänhoitoon myös riukumetsissä.

Parhaimmillaan ylitiheydestä kärsivän ensiharvennusmetsän käsittely palauttaa metsän hyvään kasvukuntoon, keskittää kasvun arvokkaimpaan puustoon, tarjoaa työmahdollisuuksia omatoimisille metsänomistajille ja yrittäjille sekä tuottaa laadukkaan korjuujäljen.

Kun puupolttoaineiden kasvava kysyntä ja monipuolistuva käyttö saadaan kanavoitua entistä paremmin nuorten metsien hoitoon ja sieltä hankittavaan energiapuuhun, vaikutukset heijastuvat monella tapaa metsätalouden kannattavuuteen, arvokkaan ainespuun tuotantoon, maaseudun työllisyyden ja elinvoiman ylläpitämiseen.