Markku Remes: Uudistetaanko metsät liian aikaisin?

Metsänhoidon suosituksissa määritellään, milloin metsä on kypsä uudistamiselle. Metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten sekä Metsäkeskuksen metsävaratiedon mukaan uudistushakkuissa poistettujen puiden läpimitta on pysynyt samana tai hieman kasvanut viime vuosina.*

Alueellisia eroja uudistamisen ajoituksessa on kuitenkin paljon. Jos metsiä kasvatettaisiin järeämmiksi, niiden hiilensidonta lisääntyisi ja hiilinielut kasvaisivat.

Riukuvaiheessa olevien pieniläpimittaisten metsien uudistaminen ei sen sijaan ole ongelma, vaikka metsälaki on sallinut niiden uudistamisen jo reilun kymmenen vuoden ajan. Pieniläpimittaisia metsiä uudistettiin vain reilut pari prosenttia uudistushakkuiden pinta-alasta.*

Puun hintakehitys ei selitä kaikkea

On todella syytä pysähtyä pohtimaan, miksi metsänomistajat uudistavat niin merkittävän osan metsistään jo varttuneen kasvatusmetsän vaiheessa, kun metsänomistajan kannalta arvokkaimman tukkipuun tuotos on suurta. Tuottavatko metsänhoidon suositusten mukaisesti uudistettavat metsät omistajille liian vähän?

On todella syytä pysähtyä pohtimaan, miksi metsänomistajat eivät lykkää metsien uudistamista nykyistä myöhemmäksi, kun metsänomistajan kannalta arvokkaimman tukkipuun tuotos olisi silloin suurempi. Tuottavatko metsänhoidon suositusten mukaisesti uudistettavat metsät omistajille liian vähän? *

Merkittävin syy uudistushakkuiden aikaistumiseen johtuu todennäköisesti ensisijaisesti puun hyvästä hintakehityksestä, mikä puolestaan johtuu siitä, että toimijat kilpailevat puuraaka-aineesta. Tämä ei kuitenkaan selitä koko ilmiötä.

Pohjois-Suomessa uudistushakkuiden läpimitta on pienempi kuin muualla Suomessa - missä syy?

Metsät uudistetaan järeimpinä useimmin Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa.*

Pohjois-Suomen metsät uudistetaan kaikissa omistajaryhmissä huomattavan usein jo pienempinä kuin muualla Suomessa. Yksi tärkeä selittävä tekijä maantieteellisen sijainnin lisäksi on suometsien puusto. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla noin neljännes uudistushakkuista tehdään suometsissä. 

Oman käytännön kokemukseni mukaan varttuneiden kasvatusmetsien puustojen kasvu on jo hiipunut niin paljon, että niiden uudistaminen on usein perusteltua ennen kuin ne saavuttavat metsävaratiedossa määritetyn uudistuskypsyyden rajan.

Metsävaratiedossa on vielä tarkentamisen varaa puuston iän osalta. Varsinkin karumpien suometsien puustot ovat iältään usein vanhempia kuin metsävaratiedosta käy ilmi. Suometsissä melko moni leimikonsuunnittelija on ilmeisesti päätynyt samaan päätelmään.*

Metsäkeskuksen aineistossa valtion ja yksityisten metsänomistajien lisäksi kaikki muut omistajat käsitellään yhtenä ryhmänä. Siten esimerkiksi julkisessa keskustelussa usein esitettyä väitettä rahastojen omistamien metsien aikaisesta uudistamisesta ei ole erikseen tarkasteltu.

Vaikuttaako ulkoa tuleva paine metsänomistajien ratkaisuihin?

Monien metsänomistajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta esitän myös tämän kysymyksen: onko metsänomistajien mitta täysi? Ovatko eri kanavien kautta tuleva EU:n lisääntyvä metsäsääntely ja kansalaisjärjestöjen paine metsien hakkuiden rajoitukseen saaneet metsänomistajat tekemään jo merkittävästi niin sanottuja aavistushakkuita? Omaisuus halutaan suojata sekä hyönteisiltä että ulkopuoliselta määräysvallalta.

Tai saako lisääntynyt, vaikka asiallinenkin, metsätuhotiedotus metsänomistajat uudistamaan metsänsä turhankin hätäisesti? Olisiko aika kehittää asiallista metsäkeskustelua, jossa aidosti kuultaisiin metsänomistajia ja pyrittäisiin metsien kestävään käyttöön rakentavalla yhteistyöllä?

Osa metsänomistajista on toki joutunut uudistamaan metsänsä tuhoriskin kasvaessa aiottua nopeammin. Metsänomistajat varautuvat metsänhoidossa nykyisin jo pitkälti tulevaisuuteen. Metsien uudistamisessa on viimeisen viiden vuoden aikana lähdetty aktiivisesti varautumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ajoittaiseen kuivuuteen ja muihin säiden ääri-ilmiöihin. Pitkään jatkunut kuusen valtakausi uudistamisessa on selvästi ohi. Nyt muita puulajeja käytetään aikaisempaa enemmän uudistamisessa. Tämä on nykytiedon mukaan viisasta metsänhoitoa.

Harkittua kiertoajan pidentämistä

Viimeisen 10 vuoden aikana metsistämme on siirretty reilut 150 000 hehtaaria poiminta- ja pienaukkohakkuiden kautta jatkuvaan kasvatukseen, jolloin metsillä ei ole enää varsinaista kiertoaikaa. Metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten mukaan metsänomistajat tekevät uudistuskypsiin metsiin harvennushakkuita likimain yhtä paljon kuin jatkuvaan kasvatukseen tähtääviä hakkuita.

Nämä hakkuut voivat olla osittain niin sanottuja siirtymävaiheen hakkuita kohti jatkuvaa kasvatusta. Todennäköisesti osa iäkkäiden metsien harvennuksista johtuu siitä, että omistaja haluaa pitää metsän peitteisenä ja siirtää uudistamispäätöksen myöhemmäksi. Uudistamispäätös saatetaan jättää tulevalle sukupolvelle.

Omistaja tekee talousmetsissään päätökset uudistamisesta omista tarpeistaan ja arvoistaan lähtien. Meidän jokaisen vastuulla on edistää metsärauhaa, jolloin myös päätökset metsien uudistamisen aikaistamisesta tai lykkäämisestä ovat harkittuja.

* merkittyjä kohtia on muokattu. 

---

Lue lisää

Metsänhoidon suositukset (metsanhoidonsuositukset.fi)

Pidennetyn kiertoajan mahdollisuudet ja menetelmät metsien hiilensidonnassa -hanke (metsakeskus.fi)