Sanna Karvonen: Kiitos jokaisenoikeuksista, Ilma Lindgren!

Sanooko nimi Ilma Lindgren mitään? Aika harva suomalainen tunnistaa nimen, vaikka Ilma kävi yli 100 vuotta sitten oikeustaistelun, josta jokainen meistä hyötyy vielä tänäkin päivänä.

Meille suomalaisille oikeus liikkua metsässä, marjastaa ja sienestää, on itsestäänselvyys. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla, eikä välttämättä olisi Suomessakaan ilman yli sadan vuoden takaisia tapahtumia.

Ilma Lindgrenin puolukkasota

Elettiiin vuoden syksyä 1914 Imatralla. Pari vuotta aikaisemmin leskeksi jäänyt kahden lapsen äiti, torikaupalla perheensä elättävä Ilma Lindgren lähti ystäviensä kanssa poimimaan puolukoita lähisaariin. Keruureissulla naiset törmäsivät maanomistajaan, joka vaati ja lopulta vei marjasaalin itselleen, olihan se hänen mailtaan poimittu.

Ilma ei antanut asian olla, vaan haastoi maanomistajan silloisen Venäjän keisarikunnan kihlakunnan oikeuteen vaatien marjoja itselleen. Oikeustaistelu kesti lähes kuusi vuotta, kun ensin kihlakunnanoikeus ja myöhemmin hovioikeus asettuivat asiassa maanomistajan puolelle. Edelleenkään Ilma ei antanut periksi, vaan vei asian itsenäistymään ehtineen Suomen korkeimpaan oikeuteen ja lopulta voitti Puolukkasotana tunnetun jutun vuonna 1920.

Nykypäivän jokaisenoikeudet ovat Suomessa laajat

Ilma Lindgrenin saavutus oli merkittävä ja se tiedostettiin jo tuolloin. Ennakkotapaus antoi vahvistuksen sille, että kaikki saivat liikkua ja marjastaa metsässä. Mutta eipä tainnut Ilma arvata, että hänen taistelunsa loi pohjan Suomen nykyisille, poikkeuksellisen laajoille jokaisenoikeuksille.

Tänäkin päivänä meillä on oikeus käyttää luontoa riippumatta siitä, kuka alueen omistaa. Jokaisenoikeuksia ei voi rajoittaa eikä oikeuksien käyttämisesta tarvitse maksaa mitään. Jokaisenoikeudella toimiminen ei kuitenkaan saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle, maankäytölle tai luonnolle.

Jokaisenoikeudella saat:

• liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa
• ratsastaa maastoa vahingoittamatta
• oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua
• poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja
• veneillä, uida ja kulkea jäällä
• onkia ja pilkkiä (joissakin vesistöissä on rajoituksia).

Kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa jokaisenoikeudet eivät päde. Niissä liikkuessa kannattaa tutustua kyseisen puiston retkietikettiin.

Kaikkia luonnontuotteita ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa

Marjoja, sieniä ja luonnonyrttejä voi, saa ja olisi suorastaan suotavaa kerätä kasvukauden aikana  vatsat ja pakastimet täyteen. Kuitenkaan kaikki metsästä löytyvät, syötäväksi sopivat luonnontuotteet eivät kuulu jokaisenoikeuksiin. Muun muassa näitä ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa:

• Kuusenkerkkä: Kuusenkerkkä on keväisin oksien kärkiin ilmestyvä, hennon vaalean vihreä vuosikasvain. Kerkkä sisältää runsaasti mm. C-vitamiinia ja antioksidantteja. Oikeaoppisesti toteutettu kerkän keruu ei juurikaan vaikuta kuusen järeyskasvuun. Vuosikasvaimen irrottaminen kuitenkin vaikuttaa puun oksiston kasvuun eikä kerkänkeruu siksi kuulu jokaisenoikeuksiin, vaan siihen vaaditaan maanomistajan lupa.
• Pakurikääpä: Pakurikääpä on koivun lahottajasieni. Sen terveysvaikutuksia tutkitaan ja kysyntä on niin kova, että pakuria myös viljellään. Luonnonvaraisten sienien, siis myös kääpien, kerääminen on sallittu, jos kääpä on mahdollista irrottaa puuta tai kantoa vahingoittamatta. Pakurikäävän kasvutapa on sellainen, ettei sitä ole mahdollista irrottaa ilman vaurioita, joten koivun kyljessä kasvavaa komeaa pakuria ei saa kerätä mukaan.
• Kanerva: Kanervan kukinto antaa hienon maun esimerkiksi leipätaikinaan ja erilaisiin juomiin, kuten teehen. Kanerva on kuitenkin puuvartinen kasvi eikä sen kerääminen siksi kuulu jokaisenoikeuksiin.

Onni löytyy metsästä

Suomalaiset ovat vuodesta toiseen todistetusti maailman onnellisin kansa. Itä-Suomen yliopiston Metsät ja onnellisuus -projektissa tutkitaan, onko suomalaisten onnellisuudella yhteyttä metsiin ja luontoon ja siihen, että meillä kaikilla on mahdollisuus hyödyntää niitä. Varmasti on, joten kunnioitetaan Ilma Lindgrenin taistelua, mennään metsään ja ollaan maailman onnellisimpia vielä seuraavassakin mittauksessa.

Lue lisää

Ilma Lindgrenin tarinasta voi lukea lisää Suomen Metsämuseo Luston ja Metsähistorian Seuran yhteisestä tieteellisestä aikakauskirjasta Vuosilusto 14 – metsät ja tulevaisuus (pdf, lusto.fi).

Jokaisenoikeuksista löytyy tietoa monelta sivustolta. Syvällinen tietopaketti aiheesta löytyy ympäristöministeriön julkaisusta Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella (helda.helsinki.fi).