Sanna Peltola: Verokarhu kiittää, kun jätät metsäveroilmoituksen tekemättä ja vähennykset ilmoittamatta

Joka vuosi melkein kolmannes metsänomistajista jättää metsäveroilmoituksen tekemättä. Yli kahden hehtaarin metsätilakokonaisuuksia on Suomessa 344 000, ja vuonna 2020 veroilmoituksen teon jätti väliin lähes 108 000 verovelvollista. Veikkaan, että moni ei tiedä, että verovähennykset voi tehdä myös muista kuin metsästä saatavista pääomatuloista tai alijäämähyvityksen kautta ansiotuloista. Toki joukossa on myös kuolinpesiä, jotka pystyvät tekemään vähennyksiä vain vuosina, joina saavat myös pääomatuloa. 

Jos keskimääräinen verovähennys näillä veroilmoitusta jättämättömillä olisi esimerkiksi 200 euroa, niin metsänomistajilta yhteen laskettuna jäisi saamatta noin kuuden miljoonan euron arvoinen veroetu. Verotettavat puunmyyntitulot ovat viime vuosina olleet 1,5 miljardin paikkeilla. Verottajalle tuo kuuden miljoonan ylimääräinen tulo ei siis ole merkittävä.

Jonkin verran on edelleen myös metsänomistajia, jotka eivät tiedä, että heillä on käytössään metsävähennystä. Metsävähennysoikeuden on saanut, jos on ostanut metsää 1.1.1993 jälkeen. Metsävähennyspohja on 60 prosenttia metsän hankintamenosta eli metsän kauppahinnasta sekä muista kaupasta ostajalle syntyneistä kuluista. Metsänomistajalle metsävähennys on merkittävä veroetu. Käyttämätön metsävähennyspohja siirtyy perinnön ja lahjan mukana seuraavalle omistajalle, myös kuolinpesälle. ”Tietämättömiä” metsänomistajia on usein juuri kuolinpesissä. Ei tiedetä, että isältä on vaikkapa jäänyt metsävähennystä käyttämättä. Hyvin tehdyt veromuistiinpanot ovat siis arvokkaat myös seuraavalle sukupolvelle. 

Vältä sudenkuopat

Niin paljon kuin metsävähennys hyödyttääkin saajaansa, on muistettava, että sen käyttöön liittyy myös sudenkuoppia. Metsävähennyshän on tavallaan vippiä verottajalta. Lähisukulaisten välisissä luovutusvoittoverovapaissa luovutuksissa käytettyä metsävähennystä ei lisätä luovutusvoittoon. Tilanne muuttuu, jos metsätila myydään ulkopuoliselle. Näissä tilanteissa käytetty metsävähennys lisätään luovutusvoittoon.  On huomioitava, että esimerkiksi sisaren lapset eivät ole tuloverolain mukaiseen sukupolvenvaihdoshuojennukseen oikeutettuja lähisukulaisia.

Lisäksi metsänomistajalle hyödyllinen vinkki on liittyä arvonlisäverovelvolliseksi. ALV-velvollisuuden tuloraja on tällä hetkellä 15 000 euroa vuodessa, mutta ALV-velvolliseksi kannattaa yleensä liittyä, vaikkei raja täyttyisikään. Ei-ALV-velvollinen maksaa nimittäin vapaaehtoisesti lisää veroa, kun ei saa hankintojensa ALV:ia takaisin. 

Näiden vinkkien lisäksi suosittelen lämpimästi Metsäkeskuksen ja muiden toimijoiden tarjoamia verokoulutuksia, joista saadut neuvot ovat todellakin rahan arvoisia.