Sari Hilli: Metsänomistaja, oletko varautunut ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin?

Ilmastonmuutos tuo tullessaan monenlaisia riskejä, joihin metsänomistajien on tärkeää varautua. Ennakoimalla ja minimoimalla riskejä voidaan parantaa metsien elinvoimaisuutta ja kasvua. Ilmastokestävä metsänhoito on metsänhoitoa, jonka tavoitteena on metsien elinvoimaisuudesta ja puuston kasvusta huolehtiminen sekä metsien hiilitaseen ylläpito.

Ilmastonmuutos vaikuttaa kasvukauteen

Ilmatieteen laitoksen ennusteiden mukaan lämpimämmät syksyt ja talvet sekä helteisemmät kesät yleistyvät. Ilmaston muuttuessa kasvukaudet pitenevät tämän vuosisadan loppuun mennessä noin kuukaudella. Kasvukausi alkaisi nykyistä aiemmin ja päättyisi hieman nykyistä myöhemmin.

Ilmaston lämmetessä hellepäivät ja kuivuus lisääntyvät. Hellepäivien määrän arvioidaan 3–4-kertaistuvan ennen vuosisadan loppua. Vuonna 2024 hellettä oli Suomessa touko-syyskuussa 71 päivänä, kun pitkän ajan keskiarvo on 36 hellepäivää.

Tehoisa lämpösumma tarkoittaa vuorokauden keskilämpötilan +5 astetta ylittävää osaa ja sen yksikkö on astevuorokausi. Nollan yläpuolella oleva keskilämpötila kasvattaa lämpösummaa. Ennusteiden mukaan lämpösumma kasvaisi tämän vuosisadan loppuun mennessä 500 astevuorokaudella.

Ilmaston lämmetessä metsätuhoriskit kasvavat

Ilmaston muuttuminen lisää kuivuuden, myrskyjen ja lumen aiheuttamia tuhoja. Tuuli- ja metsäpaloriskin ennustetaan kasvavan Kemi–Suomussalmi-linjan eteläpuolella jo vuosina 2021–2040 ja voimakkaammin sen jälkeen. Myös tuulituhojen riski kasvaa, erityisesti turvemailla roudan vähentyessä. Lumituhoriskit lisääntyvät Lapissa ja Kainuussa, koska talviaikana sataa yhä useammin märkää lunta.

Ilmastonmuutoksen seurauksena lyhyemmät ja leudommat talvet tulevat edistämään juurikäävän leviämistä pohjoisemmaksi. Lisäksi juurikäävän itiöiden tuottoaika sekä rihmaston kasvuaika pitenevät talvien lyhentyessä. Juurikäävän tuottamo laho altistaa puut myrsky- ja tuulituhoille. Myös muut sienitaudit hyötyvät ilmastonlämpenemisestä, etenkin leudoista talvista.

Leudoista talvista, yleisestä ilmaston lämpenemisestä ja hellejaksojen puille aiheuttamasta kuivuusstressistä hyötyvät myös monet tuhohyönteiset. Esimerkiksi kirjanpainaja hyötyy lämpösumman kasvusta. Yhden sukupolven kehittyminen vaatii 700 astevuorokautta, mikä saavutetaan lähes koko Suomessa joka kesä. Tulevaisuudessa yhä useammin kirjanpainaja tuottaa kaksi sukupolvea ja sisarussukupolven, kun lämpösumma kasvukauden aikana yltää 1 400–1 500 astevuorokauteen.

Näin varaudut metsätuhoihin ja hajautat riskejä

Sekametsien ja -puustoisuuden suosiminen sekä kasvupaikalle sopivan puulajin valinta nostetaan esille tutkimuksissa ja metsänhoidon suosituksissa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämisen keinona. Sekametsät ovat vastustuskykyisempiä tuhoja vastaan kuin yhden puulajin metsiköt.

Mäntyvaltaisissa kangasmetsissä ja rämeillä sekapuustoisuuden, lähinnä koivun, mutta myös kaikkien muiden lehtipuiden, suosiminen lisää vaihtelevuutta. Eteläisimmässä Suomessa on mahdollisuus lisätä jalojen lehtipuiden osuutta ravinteikkailla kasvupaikoilla.

Monimuotoisuuden edistäminen parantaa metsien terveyttä ja vähentää tuhoriskiä. Taimikonhoidossa ja harvennuksissa säästöpuiden jättäminen lisää monimuotoisuutta ja turvaa lahopuujatkumoa. Tekopökkelöillä saadaan luotua pystylahopuuta. Lahopuu tarjoaa ravintoa ja suojaa metsätuholaisten luontaisille vihollisille, kuten pikkunisäkkäille, linnuille ja hyönteisille.

Koivujen lisäksi säästetään muita lehtipuita, jos niitä on metsässä: haapoja, pihlajia, vaahteroita, tuomia, leppiä, lehmuksia, tammia, raitoja ja muita pajuja. Taloudellisesti vähäarvoisten tai huonolaatuisten puiden valitseminen säästöpuuksi on kannattavaa.

Oikea-aikaiset metsänhoitotoimenpiteet kuten taimikonhoito ja harvennukset takaavat puille riittävän kasvutilan sekä valon ja ravinteiden saannin. Huolehditaan metsien, erityisesti turvemaiden, ravinnehäiriöiden korjaamisesta tuhkalannoituksella.

Tarkastele hakkuun jälkeen runkoja ja kantoja. Jos löytyy merkkejä juurikäävästä, uudistushakkuun yhteydessä vaihda kasvatettava puulaji. Mikäli juurikääpää löytyy harvennushakkuiden yhteydessä, selvitä tuhon laajuutta ja käytä harkintaa uudistamisen ajankohdassa.

Uudistettaessa jätetään tilaa lehtipuiden luontaisesti syntyville taimille ja istutetaan havupuiden taimia hieman harvempaan.

Jatkuvapeitteinen metsänhoito voi vähentää tuulituhojen riskiä, koska metsässä on aina eri-ikäisiä ja -kokoisia puita. Jatkuvapeitteinen kasvatus ei kuitenkaan sovi juurikäävän vaivaamiin kuusikkoihin.

Juurikäävän torjunta on osa riskeihin varautumista. Juurikäävän heikentämä puu houkuttelee kaarnakuoriaisia ja altistaa puun tuuli- ja lumituhoille. Torjuntatoimet kannattaa ulottaa etelä-Lappiin asti ja tehdä riskikohteilla hakkuut mahdollisuuksien mukaan talviaikaan maan ollessa roudassa.

Huomioi männynjuurikäävän eli tyvitervastaudin yleistyminen ja ehkäise sen leviämistä. Tuhoriski on suuri kasvupaikoilla, joilla on ollut tyvitervastautia edellisessä puusukupolvessa.

Noudata lakia metsätuhojen torjunnasta. Metsätuholain määräysten noudattaminen on tärkeää tuhojen ennaltaehkäisemiseksi. Laki koskee myös metsänomistajia.

Metsävakuutukset voivat tarjota taloudellista turvaa metsätuhojen varalta. On tärkeää tarkistaa, että vakuutus kattaa ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit, kuten myrskytuhot ja metsäpalot.

Osallistu koulutuksiin ja hyödynnä metsänhoidon neuvontapalveluita. Esimerkiksi Metsäkeskuksen ja Metsänhoitoyhdistyksen kalenterista löydät metsänomistajille tarkoitettuja koulutuksia. Ajantasainen tieto ja osaaminen auttavat tekemään parempia päätöksiä.

Seuraa eri tietolähteitä

Metsänomistajan tulisi seurata aktiivisesti erityisesti kirjanpainajan ja juurikäävän esiintymistä. Varhainen havaitseminen mahdollistaa nopean reagoinnin ja tuhojen minimoinnin. Tietoa saa eri lähteistä:

• Metsäkeskus: Seuraa kirjanpainajan iskemälle alttiita alueita ja kuolleita puita satelliittikuvien avulla. Kesästä 2025 lähtien tiedot leviävistä tuhoista toimitetaan maanomistajille karttojen ja kuvien kera. Aluksi tiedot tulevat Kaakkois-Suomeen. Metsäkeskus tuottaa lisäksi kirjanpainajan leviämistä kuvaavat lämpösummaan pohjautuvat kartat. Nämä kartat ovat kaikkien saatavilla.
• Luonnonvarakeskus (Luke): Tarjoaa tietoa esimerkiksi kirjanpainajan, ruskomäntypistiäisen ja pystynävertäjän leviämisestä sekä ennustekarttoja ja raportteja.
• Metsä Group: Metsäverkko-mobiilisovellus näyttää puustossa tapahtuvat muutokset ja arvioi mahdolliset metsätuhot ja esittää ne kartalla. Tiedot ovat päivittyviä ja Metsä Groupin jäsenten saatavilla.
• Metsänhoitoyhdistys: OmaMetsä-palvelusta löytyy ajankohtainen tieto metsien terveyteen ja myrskytuhoihin liittyen. Aineistot päivittyvät kasvukauden aikana (1.6.–31.8.) noin kerran viikossa. 

Omissa metsissä kannattaa käydä vuosittain kasvukauden alkupuolella eli touko-kesäkuussa ja aina myrsky- ja tuulituhojen jälkeen.

---

Lue lisää

Säästöpuiden ja lahopuiden hyödyt, Monimetsä-hankkeen julkaisu (pdf, Tapio.fi)

Metsänhoidon suositukset, ilmastokestävä metsänhoito (Metsanhoidonsuositukset.fi)

Laki metsätuhojen torjunnasta (Finlex.fi)

Metsäkeskuksen koulutukset ja tapahtumat (Metsakeskus.fi)