Kuinka metsänomistaja voi varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin metsätuhoihin?

Ilmastonmuutos lisää metsätuhojen riskiä, jota on mahdollista pienentää tekemällä oikeita päätöksiä oikeaan aikaan. Metsätuhoja voidaan vähentää valitsemalla kasvupaikalle parhaiten menestyvä puulaji, joka sopeutuu myös pysyvämpiin säiden muutoksiin. Tuhoja voidaan vähentää myös puiden jalostuksella ja metsänhoidolla.

Kotimaiset puulajimme ovat sopeutuneet sademäärien ja lämpötilan nopeisiin muutoksiin. Siten paikallista alkuperää olevien puiden suosiminen on turvallisinta metsänhoidossa. Metsänjalostuksella voidaan lisätä puiden geneettistä monimuotoisuutta, jolloin ne kestävät aiempaa paremmin tiettyjä tuhoja.

Metsäpalot ja talvimyrskyt yleistyvät

Pääpuulajeistamme kuusi on herkin monille tuhoille. Kuusi kärsii jo nykyisin juurikäävän aiheuttamista lahovaurioista. Lämpimän kauden jatkuessa juurikääpä lisääntynee selvästi. Pahoin juurikäävän saastuttamat kuusikot tulisikin uudistaa koivulle.

Kuusi kärsii puulajeistamme eniten myös lämpimien ja vähäsateisten kesien kuivuudesta ja sen aiheuttamista seurannaistuhoista. Kuusella on ohut kaarna ja pinnallinen juuristo, jonka vuoksi se kestää huonosti metsäpaloja. Tulen aiheuttamat tuhot ovat kuusikoissa suurempia myös siksi, koska tuli etenee kuusissa helposti latvapalona. Metsäpalot todennäköisesti yleistyvät ilmaston muuttuessa, koska hyvin kuivia ja lämpimiä kesiä on aiempaa useammin.

Lämpiminä kesinä esiintyy usein myös voimakkaita tuulia, jotka vaurioittavat puustoa.  Sulan maan kauden pidentyessä kovat tuulet vaurioittavat puustoa myös talvella, koska erityisesti kuuset kaatuvat juurineen roudattomassa maassa. Talvimyrskyt vaurioittavat puustoa pahiten, jos samaan aikaan sataa märkää lunta, joka tarttuu puihin.

Jos kuorellista havupuutavaraa jää tuhojen seurauksena metsiin, lisääntyvät kaarnakuoriaiset nopeasti. Suurimmat tuhot aiheuttavat todennäköisesti jatkossakin kirjanpainajat. Uusi mahdollinen metsätuhoja aiheuttava laji on suurikokoinen perhonen, havununna.  

Hoidettu metsä kestää paremmin

Metsätuhoriskiä voidaan vähentää ennakoivalla metsänhoidolla. Metsänviljelyssä on syytä välttää yhden puulajin viljelyä, koska sekametsät kestävät paremmin monia sienitauteja.

Puut säilyvät elinvoimaisimpina tuhoja vastaan, kun taimikonhoidot ja kasvatushakkuut tehdään oikeaan aikaan. Kun puulla on riittävästi kasvutilaa, runko vahvistuu ja oksat kehittyvät tasaisesti rungon eri puolille. Tällainen puu kestää suurempaa lumikuormaa kuin puu, jonka oksisto on varjostuksen vuoksi kasvanut toispuoleisesti.

Liiasta tiheydestä kärsivät rungot myös riukuuntuvat ja elävä latvusto supistuu, jolloin puut taittuvat helposti tuulessa ja lumen painosta.

On myös hyvä muistaa, että liian voimakas harvennus lisää tuulituhoja metsissä. Puustoa ei tulisi poistaa kerralla enempää kuin 40 prosenttia puuston pohjapinta-alasta. Biologinen riskiraja ylittyy hakkuissa, kun kasvatettavasta puustosta poistetaan yli kolmannes.

Sienitaudit vaurioittavat metsiä eniten kosteina kesinä. Sienitauteja voidaan vähentää jonkin verran harventamalla taimikot ja varttuneemmat puustot ajoissa, jolloin metsien pienilmasto ei ole niin suotuisa sienille. Puiden kasvukunto voi heikentyä myös maaperän liiallisesta kosteudesta. Kasvupaikalla olevan puuston haihdutus ei aina riitä poistamaan liikaa kosteutta, joten kunnostusojitusta ja kuivattavaa maanmuokkausta tulee tehdä jatkossakin.

Markku Remes

metsänhoidon johtava asiantuntija

Suomen metsäkeskus