Miksi taimikonhoito kannattaa tehdä?

Haluan metsästäni mahdollisimman suuren tuoton. Saanko taimikonhoitoon sijoittamani rahat takaisin?

Taimikonhoitoon sijoitetulle pääomalle saadaan yleensä varsin hyvä tuotto puuston kiertoajan kuluessa. Esimerkiksi eteläsuomalainen keskiravinteisen kasvupaikan hoidettu istutuskuusikko tuottaa rahallisesti jopa reilut 30 prosenttia enemmän kuin hoitamaton taimikko. Tuotto on määritetty tulevaisuudessa eri aikoina tapahtuvien hoitotöiden kustannusten ja puunmyyntitulojen nettotulojen nykyarvona. Tuottojen erot selittyvät erityisesti sillä, että hoidetusta metsästä saadaan selvästi hoitamatonta metsää enemmän tukkipuuta.

Taimikonhoidon kannattavuutta voidaan tarkastella myös sisäisen koron käsitteellä. Investoinnille saadaan yleensä 3–5 prosentin sisäinen korko.

Taimikonhoito kannattaa tehdä yleensä aina, kun siihen on metsänhoidollista tarvetta. Työn taloudellinen kannattavuus kuitenkin alenee kasvupaikan viljavuuden vähetessä.

Kosteat painanteet tai muuten työläästi puuntuotannossa hyödynnettävät kohteet kannattaa tavallisesti jättää käsittelyn ulkopuolelle. Käsittelemättömät alueet lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta ja parantavat riistan elinoloja talousmetsissä.

Päästänkö koneen taimikkooni?

Koneellisen taimikonhoidon kustannukset ovat vielä tällä hetkellä metsurityötä suurempia, ja kasvatettavia puita vaurioituu enemmän koneellisessa kuin raivaussahatyössä. Koneellisen työn laatu on kuitenkin riittävä, kun kohde on valittu oikein. Kitkevällä koneella tehdyn työn kokonaiskustannukset voivat olla myös pienemmät kuin metsurityön, jos kitkennän vuoksi vältetään myöhemmät taimikonhoidot. Koneellisen kitkennän yhteydessä voidaan tehdä myös terveyslannoitus kuusentaimikoissa, jolloin kannattavuus paranee edelleen.

Miten taimikonhoidon kustannuksia alennetaan?

Taimikonhoidon kustannuksia voidaan vähentää tehokkaimmin tekemällä työ oikeaan aikaan. Jo yhden vuoden viivästyminen optimaalisena aikana tehtyyn hoitotyöhön verrattuna lisää työhön menevää aikaa ja siten myös kustannuksia noin 10 prosenttia.

Kustannuksiin vaikuttaa myös se, mihin vuodenaikaan työ tehdään. Lehtipuuston vesominen kaadetun puun kannoista on vähäisintä juhannuksen ja heinäkuun lopun välisenä aikana tehdyssä työssä. Viljavilla kasvupaikoilla heinäkasvillisuus ja tiheän vesakon lehdet voivat kuitenkin haitata näkemistä niin paljon, että työ on nopeammasta uudelleenvesakoitumisesta huolimatta taloudellisempaa tehdä lehdettömään aikaan.

Yleisesti käytettävissä olevia hyvän metsänhoidon suosituksia noudattamalla pystyy taimikonhoidon ajoituksen määrittämään riittävän tarkasti, vaikka työn tarve vaihtelee puulajin, kasvupaikan, perustamistavan ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Metsänhoidon suositukset perustuvat perusteelliseen tutkimustietoon ja pitkään käytännön kokemukseen.

Esimerkiksi eteläisessä Suomessa istutuskuusikko viljavalla kasvupaikalla joudutaan yleensä hoitamaan kahdesta kolmeen kertaa ennen ensiharvennusta.

Voiko hirvituhoja vähentää taimikonhoidolla?

Hirvituhoja esiintyy erityisesti männyn ja koivun taimikoissa. Vaikka ylivoimaisesti tehokkain keino estää taimituhoja on hirvikannan säätely kohtuulliselle tasolle, voidaan tuhoja vähentää myös karkotteilla ja oikeaan aikaan tehdyllä taimikonhoidolla. Hirvituhoja esiintyy vähemmän niissä männiköissä, joista lehtipuusto on raivattu pois. Jos lehtipuusto on päässyt valtaamaan männikön, hirvet syövät taimia runsaasti.

Tiheän hirvikannan alueella jätetään koivikoissa ja männiköissä kasvamaan tavallista enemmän puita. Kasvatettavia puita jätetään riskialueella noin 3 000 kappaletta hehtaarille. Jos kasvatustiheys on suuri, joudutaan tekemään ylimääräinen taimikonhoitokerta, jolloin syntyy myös merkittävä kustannus metsänomistajalle. Hirvituhoriski vähenee taimien lähestyessä neljän metrin pituutta.

Markku Remes
Metsänhoidon johtava asiantuntija
Suomen metsäkeskus