Kamala luonto -sarjakuvan hahmot kertovat talousmetsien luonnonhoidosta
Kamala luonto -sarjakuvan tekijät Jarkko Vehniäinen ja Marja Lappalainen saavat ideoita sarjakuviin ja kuvituksiin arkisista sattumuksista. Myös metsäluonto ja maisemat innoittavat työtä. Pari on tehnyt viime vuosina kuvituksia Metsäkeskuksen ja Tapion Monimetsä-hankkeelle. Samalla tutuksi on tullut talousmetsien luonnonhoito ja sen merkitys luonnon monimuotoisuudelle.
Kamala Luonto ja sen hahmot ovat Jarkko Vehniäiselle ja Marja Lappalaiselle tärkeitä, mutta kumpikaan ei haluaisi olla mikään hahmoista tai korkeintaan jonkinlainen sekoitus kaikista. - Metsäämme on päätynyt sen verran hullua väkeä, että mitähän elämästä oikein tulisi niiden nahoissa? toteaa Marja Lappalainen.
14.06.2022
Teksti: Riitta Raatikainen ja Outi Tehomaa Kuva: Petra Palm
Kannonnokassa tai puun juurella keskustelevat ilves ja kärppä ovat monelle sanomalehden lukijalle tuttu parivaljakko. Kamala luonto -sarjakuvassa eläimet pohtivat maailmanmenoa, vaipuvat välillä synkkyyteen, mutta osaavat myös ottaa ilon irti pienistä asioista.
– Olen syntynyt Viitasaarella ja sieltä muutettiin isän työn perässä Uuteenkaupunkiin. Metsä oli lapsena se paikka, jossa leikittiin ja puuhasteltiin kaikenmoista. Ehkä sieltä on peräisin se, että oli luontevaa sijoittaa sarjakuvakin metsään, kertoo sarjakuvaa piirtävä Jarkko Vehniäinen.
Kamala luonto -sarjakuvan idea syntyi vuonna 2001, kun Ilta-Sanomat pyysi sarjakuvapiirtäjiltä Helsinki-aiheisia sarjakuvia. Samoihin aikoihin Kärpät ja Ilves olivat pudottaneet jääkiekon SM-liigassa jatkosta Jokerit ja HIFK:n.
– Päätin tehdä pilakuvan Helsingin vihatuimmista eläimistä, kärpästä ja ilveksestä. Hahmot näyttivät niin hupaisilta, että tein niiden ympärille ihan oman sarjakuvan. Kamala luonto on eräänlainen muunnos tv-ohjelma Avarasta luonnosta. Sitä olin seurannut pikkupojasta saakka ja siinähän tapahtuu kaikkea kamalaa, Vehniäinen kertoo.
Tällä hetkellä sarjakuvaa julkaisee noin parikymmentä sanomalehteä kotimaassa ja kolme Pohjoismaissa. Ilves ja kärppä ovat saaneet seurakseen lukuisia muitakin eläimiä, kuten ketun, karhun, hirven ja majavan, josta on tullut varsin suosittu hahmo.
Metsäretkiltä innoitusta työhön
Kamala luonto -sarjakuvan piirrosjälki on Jarkko Vehniäisen käsialaa, Marja Lappalainen on toiminut sarjakuvan toisena käsikirjoittajana vuodesta 2016. Monesti ideat syntyvät yhdessä pallotellen.
– Sitä ei heti tulisi ajatelleeksi, millainen vaiva nähdään yhden sarjakuvastripin eteen. Ajatus pureksitaan kunnolla ja puhekuplia työstetään pitkään. Jokainen taustamaisema risuineen ja kantoineen on tarkkaan harkittu. Samoin eläinhahmojen ilmeet, Lappalainen kertoo.
Molemmat ajattelevat, että on etuoikeus saada tehdä sarjakuvaa työkseen. Lappalainen työskentelee myös hallinnollisena avustajana maa- ja metsätalousministeriössä luonnonvaraosastolla. Retket kansallispuistoissa ovat osa työtä, mutta myös vapaa-ajanviettoa.
– Luonto oli jo lapsuudessani vahvasti läsnä ja kävimme perheen kanssa paljon patikoimassa. Sittemmin olen vahvasti kaupunkilaistunut, mutta metsässä on aina mukava piipahtaa kiireisen arjen vastapainoksi. Asumme Helsingissä Arabianrannassa, jossa on ihana merenranta ja ihan vieressä Viikin luonnonsuojelualue, hän kertoo.
Tekopökkelöiden avulla voidaan lisätä talousmetsiin lahopuuta.
Vehniäisen mukaan Kamala luonto -sarjakuvaan on ammennettu paljon omilta metsäretkiltä.
– Metsät ja kuvat metsistä ovat minulle jatkuva inspiraation lähde. Metsässä tulee otettua usein valokuvia visuaalisesti miellyttävistä paikoista, joita voi sitten käyttää myöhemmin sarjakuvissa ja kuvituksissa.
Kuvituksia talousmetsien luonnonhoidosta
Kamala luonto -tekijät ovat tehneet jo parin vuoden ajan kuvituksia Metsäkeskuksen ja Tapion yhteiselle Monimetsä-hankkeelle. Kuvituksissa ilves ja kärppä kummastelevat tekopökkelöä ja tallustavat sekametsässä. Suojavyöhyke suojaa vesistöä, mutta myös ilvestä piilottelevia pupuja ja eläimet löytävät erityisen tärkeältä tuntuvan lepopaikan puronvarresta.
Kuvituksia on syntynyt jo 12 kappaletta ja niitä on käytetty Monimetsä-hankkeen koulutuksissa ja tapahtumissa sekä jaettu ahkerasti sosiaalisessa mediassa. Lappalaisen mukaan samalla on selvinnyt, että talousmetsien luonnonhoitoon on paljon erilaisia keinoja.
– Arvokkaiden luontokohteiden säilyttäminen, hoito ja ennallistaminen ovat merkittäviä asioita luonnonhoidon kannalta. On hyvä, että metsien monimuotoisuus huomioidaan yhä paremmin. Meillä täällä Suomessa on valtavasti tietoa ja ammattitaitoa metsien hoitamisessa, hän sanoo.
Myös Monimetsä-hankkeen projektipäällikkö Sanna Kotiharju Suomen metsäkeskuksesta on ollut tyytyväinen kuvituksiin ja yhteistyöhön.
– Kuvitusyhteistyö on ollut kivan erilaista ja tuonut mukavaa vaihtelua hanketyöhön. Kuvien ideointi ja ideoiden eteenpäin työstäminen yhdessä tekijöiden kanssa on saanut myös meidät katsomaan asioita hieman toisenlaisesta vinkkelistä, mikä on ollut virkistävää.
– Värikkäiden kuvien ja niissä esiintyvien tuttujen sarjakuvahahmojen avulla on saatu vietyä talousmetsien luonnonhoidon viestiä vähän laajemmankin joukon tietoisuuteen -ja ripaus huumoriakin on niissä mukana. Monimetsä-hanke päättyy tämän vuoden lopussa, mutta kuvat jäävät elämään muistuttaen meitä luonnonhoidon keinojen tärkeydestä ja monista mahdollisuuksista, Kotiharju sanoo.
Vaihettumisvyöhykkeistä hyötyvät niin suon kuin metsän eliöt.
Monimetsä-hanke kannustaa luonnonhoitoon
- Monimetsä-hanke kokoaa yhteen talousmetsien luonnonhoidon keinot sekä kouluttaa, neuvoo ja kannustaa metsänomistajia ja metsäammattilaisia hyödyntämään niitä.
- Jokainen metsänomistaja ja metsäammattilainen voi edistää monimuotoisuutta ja vesien hyvää tilaa pitämällä luonnonhoidon keinot mukana talousmetsien arjessa.
- Monimetsä-hankkeen tavoitteena on parantaa metsäelinympäristöjen ja vesistöjen tilaa. Hankkeessa on tuotettu luonnonhoitotoimenpiteiden muistilista
- Metsänomistajat voivat suunnitella luonnonhoitoa omissa metsissään luonnonhoidon muistilistan avulla ja yhdessä metsäammattilaisen kanssa.
- Luonnonhoidon keinovalikoimaa voidaan hyödyntää kaikissa metsänhoidon toimenpiteissä ja metsän eri kehitysvaiheissa. Pienilläkin teoilla on merkitystä.
- Monimetsä-hanketta toteuttavat Suomen metsäkeskus ja Tapio yhdessä Metsäteollisuus ry:n, MTK ry:n ja Koneyrittäjät ry:n kanssa. Hanke on osa Kansallista metsästrategiaa ja sitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
- Lisätietoa Monimetsä-hankkeesta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.
- Monimetsä Facebookissa: www.facebook.com/monimetsa
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.