Kosteikko muutti maisemaa kertaheitolla

Peilityyni vesi kimmeltää kaivinkoneen kasaamien penkkojen välissä. Varjoisessa paikassa on vielä pakkasyön jälkeen jääriitettä. Jari Järvenpää harppoo lähemmäksi, eikä peittele innostustaan. 

– Nyt täällä on vettä paljon enemmän kuin muutama viikko sitten, kun viimeksi kävin katsomassa. Näyttää aika hyvältä, hän sanoo. 

Järvenpää ja luonnonhoidon asiantuntija Ville Koukkari Metsäkeskuksesta ovat tulleet katsomaan Nivalaan Pitkänevan Natura-alueen kupeeseen kaivettua kosteikkoa. Maisema on muuttunut paljon. Aiemmin paikalla oli ojitettua rämettä, jossa puusto kasvoi kituliaasti. 

– Viime talvena poistettiin puustoa ja keväällä tukittiin ojia. Heinä-elokuussa kuivaan aikaan kaivinkone kaivoi kosteikon pohjan ja teki reunapengerryksen. Viimeistelevät työt tehdään seuraavana keväänä tulvakauden jälkeen, maanomistaja kertoo. 

Jari Järvenpää punnitsi pitkään kosteikon rakentamista omille mailleen. Lopulta päätökseen vaikutti eniten metsäpalstan sijainti satojen hehtaarien kokoisen suojelusuon vieressä. Järvenpää tuli siihen tulokseen, että pystyy omilla valinnoillaan parantamaan paitsi oman palstansa myös viereisen Natura-alueen luontoarvoja ja maisemaa. 

Kun ojia on tukittu, kosteikolta kertyy vettä myös vanhojen ojitusten vuoksi kuivuneelle suojelusuolle. Metsähallitus on tehnyt aiemmin ennallistamistöitä alueella. Nyt myös uusi kosteikko edesauttaa suon vettymistä ja palautumista luonnontilaan. 

– Toinen vaihtoehto tällä paikalla olisi ollut kunnostusojitus ja tuhkalannoitus, joilla puuston olisi voinut saada kasvamaan ja saada siitä tuloja noin 10–20 vuodessa. Kannatan kyllä tehokasta metsätaloutta, mutta järkevämpää on sijoittaa metsänhoitoon sellaisissa paikoissa, joissa puusto kasvaa hyvin. Niitäkin kyllä löytyy, Järvenpää sanoo. 
 

Pitkänevan kosteikko rajautuu suojeltuun suohon. Kuva: Risto Rönkkö

Jari Järvenpää ja kosteikon suunnitellut Ville Koukkari Metsäkeskuksesta ovat molemmat tyytyväisiä kaivutöiden jälkeen. Kaivetut maat on kasattu penkereeksi kosteikon reunaan.
 

Puhtaampia vesiä ja pesäpaikkoja linnuille

Kosteikoilla on saatu vähennettyä metsistä ja pelloilta tulevaa kuormitusta vesistöihin. Kosteikko onkin kuin jättikokoinen vedensuodatin. Se hidastaa veden virtausta ja tulvimista sekä kerää kiintoaineita ja ravinteita, etteivät ne pääse valumaan eteenpäin alapuolisiin vesistöihin.

– Kosteikot ovat myös tärkeitä pesimäpaikkoja monille vesilinnuille. Esimerkiksi taveja, sinisorsia, haapanoita, telkkiä ja monia kahlaajia voi ehkä pian nähdä täälläkin, Koukkari sanoo.

Viime vuosina uusia kosteikoita on rakennettu eri puolille Suomea Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeissa. Kosteikon rakentaminen vaatii huolellista suunnittelua ja ammattitaitoa. Sen pitäisi olla myös riittävän suuri, eli pinta-alaltaan vähintään prosentin koko valuma-alueen pinta-alasta. Työn hinta nouseekin usein yli 10 000 euron. 

Koukkari muistuttaa, että kosteikon rakentamiseen voi saada sataprosenttisen luonnonhoidon tuen, kun tukiehdot vaan täyttyvät. Maanomistajalle ei tule silloin töistä kustannuksia. 

– Toiveena on, että yhä useampi maanomistaja tarttuisi tilaisuuteen. Metsäkeskus on mukana Helmi-elinympäristöohjelmassa. Tavoitteenamme on, että yksityisten maanomistajien maille perustetaan sata uutta kosteikkoa vuoteen 2030 mennessä. Kosteikon perustaminen sopivaan paikkaan vaikuttaa myönteisesti vesien puhtauteen, vesienhallintaan, ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen, sanoo erityisasiantuntija Riikka Salomaa Metsäkeskuksesta.
 

​​​​​​​

Jari Järvenpää arvostaa tehokasta metsätaloutta, mutta myös puhtaita vesistöjä.

​​​​​​​​​​​​​​

Kosteikko pidättää vettä ja auttaa myös vieressä olevan suojelusuon vettymistä. 
 

Märät joutomaat sopivat kosteikoiksi

Jari Järvenpään mailla kosteikko kaivettiin ojitetulle rämeelle. Koukkarin mukaan tyypillisiä kosteikon paikkoja ovat alavat ja luontaisesti valumavesiä keräävät joutomaat, joissa puusto tai vilja ei kasva kunnolla. Usein tällaisten alueiden kuivattamiseen ei kannata nähdä vaivaa.

– Kosteikosta on tämmöisissä tapauksissa selvästi hyötyä maanomistajalle. Voi saada joutomaan paikalle ainakin vesinäkymän ja kauniin maiseman. Samalla tulee myös monille vesilinnuille elinympäristöjä. Metsästäjät näkevät tämän riistanhoitotyönä, Koukkari kertoo.

Järvenpää ei ole vielä päässyt kiikaroimaan lintuja uudella kosteikolla, mutta hirvieläinten jälkiä on maassa ja penkereellä jo näkynyt. 

– Hirvet ovat käyneet täällä juomassa. Tässä on vieressä tuo laaja suoalue, niin ehkä voisi nähdä riekkojakin. Alue sopisi hyvin myös retkeilyyn. Voisin tehdä tänne vaikka laavun ja tulipaikan, Järvenpää pohtii.

Metsäesimiehenä tietöiden ja ojitusten parissa työskentelevä Järvenpää omistaa vaimonsa kanssa metsää Pohjois-Pohjanmaalla. 

– Haluan jättää lapsilleni perintönä hyvässä kunnossa olevat metsät, mutta kalamiehenä arvostan myös puhtaita vesistöjä. Toivon, että tämä kosteikko aikanaan parantaa vesien laatua tällä alueella, hän sanoo. 
 

​​​​​​​

Kosteikon reunaan on rakennettu isoista kivenmurikoista pohjapato, joka hidastaa veden virtausta. Tulvavedet virtaavat padon yli.

​​​​​​​

Ville Koukkari ja Jari Järvenpää tuumivat, että kosteikko voi houkutella jatkossa erilaisia vesilintuja ja kahlaajia. Retkeilyyn alue sopisi myös hyvin.

​​​​​​​

Katso Risto Rönkön kuvaama dronevideo Pitkänevan kosteikosta.