Vesi palasi suolle – näin ennallistaminen onnistui

Pudasjärveläinen Heikki Mosorin huolestui, kun hän huomasi maillaan kulkevan puron veden samentuneen. Vanhoista metsäojista valui puroon ravinteita ja hienojakoista maata, jotka olivat muuttaneet puroveden rusehtavaksi. Lisäksi osa puron uomasta oli kuivunut. 

– Mietin siinä, voisiko asialle tehdä jotain. Purossa on ollut taimeniakin. Olen itse kalamies ja tehnyt töitä pienvesien kanssa, joten aloin selvittää asiaa, Mosorin kertoo. 

Mosorin soitti Metsäkeskukseen, kertoi ongelmasta ja luonnonhoidon asiantuntija Ville Koukkari lupasi tulla katsomaan. Miehet kiersivät yhdessä aluetta, katsoivat syöpyneitä metsäojia ja tutkivat karttoja ja ilmakuvia. He havaitsivat, että maaperä alueella on hyvin hienojakoista. Oli selvää, että vanhat ojat täytyisi tukkia, ettei niistä pääsisi valumaan kiintoaineita luonnonpuroon. 

Maastokäynnillä Koukkari huomasi, että Mosorinin ja naapuritilan mailla oli ojittamaton suo, joka sekin oli vuosien varrella kuivunut ympäröivien alueiden ojitusten vuoksi. 

– Sain ajatuksen, että valumavesiä voisi ohjata vanhojen metsäojien sijasta kuivuneelle suolle. Näin suolle tulee lisää vettä ja se pääsee ennallistumaan. Suo on kuin iso suodatin, joka sitoo ravinteita ja puhdistaa vettä, Koukkari kertoo.
 

Helmi-erityisasiantuntija Riikka Salomaa ja luonnonhoidon asiantuntija Ville Koukkari Metsäkeskuksesta tutkivat alueen karttaa yhdessä maanomistaja Heikki Mosorinin kanssa.

 

Heikki Mosorinin ja naapuritilan mailta tukittiin noin parikymmentä ojaa. 

Mosorin ja naapuritilan isäntä pitivät suunnitelmasta. Parikymmentä vanhaa ojaa täytyi tukkia ja kaivaa yksi uusi oja, jota pitkin vedet virtaavat suolle. Suolta vesi valuu sitten hitaasti luontaista reittiään puroon ja myös sen vanhaan, kuivuneeseen uomaan.

– Talvella vuonna 2021 ojalinjoilta kaadettiin puita ja vuosi sitten kesällä kaivinkone kävi täyttämässä ojia ja kaivamassa. Nyt jo voi huomata, että puro on puhdistunut, Mosorin sanoo.

Iso muutos pienillä teoilla

Syksyisellä suolla on märkää ja kumisaappaita tarvitaan. Varvut ja heinät ovat värjäytyneet ruskan väreihin, oranssiin ja punaiseen. Heikki Mosorin harppoo edellä ja katselee samalla mättäitä. 

– Naapuri sanoi, että tämä Tervonsuo oli aikanaan seudun paras hillasuo. Kun suo tästä palautuu ennalleen, niin ehkä pääsemme poimimaan karpaloita ja hilloja. Toivon, että myös riekkoparvet löytävät suolle, Mosorin sanoo. 

Suon toisessa reunassa kävely alkaa olla jo vaikeaa ja saappaan paikkaa täytyy hakea kieli keskellä suuta. Vettä on kertynyt runsaasti suolle, kuten oli tarkoituskin. 

– Tässä huomaa, että pienillä teoilla voi saada isoja aikaan. Ennallistamistyö vaikuttaa veden laatuun alapuolisella vesialueella. Vanhoista ojituksista ei pidä kuitenkaan syyllistää metsänomistajia. Se on aikanaan ollut normaali tapa toimia, hän sanoo.
 

Heikki Mosorinin mukaan ennallistaminen ei ollut mistään pois. Ennallistamistyöhön sai valtion tuen niin, ettei maanomistajalle tullut siitä kuluja.

Suomessa ojituksilla on kuivattu soita pelloiksi ja metsämaaksi. Ojituksilla on saatu puusto kasvamaan, mutta samalla on kasvanut myös kuormitus vesistöihin. Kaikkialla ojitukset eivät myöskään ole onnistuneet. Mosorininkin mailla puut kasvoivat heikonlaisesti. 

– Tämä ennallistustyö ja puiden poisto ei ollut metsätalouden hoidosta tai mistään muustakaan pois. Lisäksi tähän sai luonnonhoidon tuen, eli ennallistamistyöstä ei tullut minulle kustannuksia, hän kertoo. 

Ville Koukkarin mukaan Tervonsuon ennallistamistyön, puron kunnostamisen ja erilaisten vesiensuojelurakenteiden kulut olivat kokonaisuudessaan noin 30 000 euroa. Kulut kustannettiin valtion kemera-varoista. 

Metsätalouden tuet uudistuvat ensi vuonna. Metsäkeskus myöntää myös uutta metka-tukea ennallistamiseen ja erilaisiin luonnonhoitotöihin sekä suunnittelee luonnonhoitohankkeita yksityismaille. Metka-tukien haku avautuu ensi vuoden maaliskuussa. 
 

Valumavedet virtaavat nyt uutta johdeojaa pitkin Tervonsuolle. Oja kaivettiin vuosi sitten kesällä. 

Suon ennallistaminen auttaa monia lajeja

Yhä useammalla suolla käy todennäköisesti lähivuosina samanlainen myllerrys kuin Pudasjärven Tervonsuolla. Esimerkiksi Helmi-ohjelmassa on tavoitteena, että Suomessa ennallistetaan lähes 60 000 hehtaaria suota vuoteen 2030 mennessä. Myös EU:sta voi tulla lisää velvoitteita elinympäristöjen ennallistamiseen. 

Suon ennallistamisella voi saada paljon hyviä asioita aikaan, kertoo Metsäkeskuksen Helmi-erityisasiantuntija Riikka Salomaa. Ennallistaminen on hyvä vaihtoehto erityisesti sellaisilla ojitetuilla soilla, joilla puusto kasvaa kituliaasti. 

– Tärkeintä on saada ojia tukkimalla suon vesitalous kuntoon, mitä se on ollut alun pitäen. Suo toimii kuin pesusieni, joka imee vettä ja pidättää vesien mukana tulevia ravinteita, etteivät ne valu suoraan ympäröiviin vesistöihin.

Ennallistetut ja ojittamattomat suot vähentävät valumavesien kovaa virtausta ja tulvia alapuolisissa vesistöissä. Suot ovat myös merkittäviä hiilivarastoja. 

– On sanottu, että noin kymmenen sentin turvekerros hehtaarilla suota vastaa hiilivarastona sataa kuutiota puuta hehtaarilla metsässä, Salomaa havainnollistaa. 

Soilla elää lukuisia eliölajeja, kuten erilaisia hyönteisiä ja sammalia, jotka hyötyvät ennallistamisesta. Uhanalaisia soilla eläviä lajeja ovat esimerkiksi riekot ja suokukot, kasveista suoneidonvaippa ja perhosista kirjopapurikko. 

Heikki Mosorin on ensisijaisesti tyytyväinen siitä, että luonnonpuron kunto on parantunut ennallistamisurakan jälkeen. Syksyistä suomaisemaakin katselee mielellään. Retken jälkeen isäntä istahtaa suon viereen laavulle ja hörppää nokipannukahvia. 

– Voisihan tämä luontomatkailijoitakin kiinnostaa, jos laittaisi kylttejä ja opasteita ja kertoisi, mitä täällä on tehty, hän alkaa ideoida.
 

Pihlajaoja-puroon ei enää valu ravinteita ja kiintoaineita vanhoista metsäojista. 

Katso Ville Koukkarin kuvaama dronevideo Pudasjärven Tervonsuolta.