5 syytä kasvattaa rauduskoivua

1. Koivu kestää muuttuvia olosuhteita 

Koivun viljelyllä tarkoitetaan lähes poikkeuksetta rauduskoivun istutusta. Koivujen kyky tuottaa runsaasti siementä takaa sen, että metsiimme syntyy raudus- ja hieskoivuja myös luontaisesti.  

Pääpuulajeistamme koivun ennakoidaan sopeutuvan muuttuvaan ilmastoon havupuita paremmin. Pohjoisessa Suomessa koivun kasvun arvellaan jopa kiihtyvän. Kivennäismailla rauduskoivun luontaiset kasvupaikat ovat hyvin samantapaiset kuin kuusella. Maalaji pitää kuitenkin muistaa tarkistaa, sillä hienojakoisilla mailla rauduskoivu ei menesty. Koivu sopii myös männyn rehevimmille kasvupaikoille. Koivua kannattaakin pohtia vaihtoehtona havupuille, kun suunnittelee metsän uudistamista. Metsän uudistamisen kokonaiskustannukset ovat lähes yhtä suuret, viljelipä sitten koivua, mäntyä tai kuusta.  

Vaikka sopivia paikkoja koivun viljelyyn on runsaasti, on koivu mieleistä ravintoa jäniksille, myyrille ja hirvieläimille. Riski taimikkotuhoista voikin jarruttaa intoa rauduskoivun viljelyyn.  

Istutetut koivut kasvavat hyvällä kasvupaikalla jopa metrin verran vuodessa. Kasvuun lähdön turvaamiseksi tarvitaan sopivan kasvupaikan lisäksi maanmuokkaus sekä taimien kastelua tarpeen mukaan ennen istutusta. Nopea kasvuvauhti vähentää parhaimmillaan heinäntorjunnan ja varhaisperkauksen tarvetta sekä lyhentää taimituhoille altista aikaa.  

2. Koivussa metsänjalostuksen tulokset näkyvät 

Koivujen kasvuvauhti on monen tekijän summa. Oikein valitun kasvupaikan lisäksi onnistumiset metsänjalostuksessa ja kehitys taimituotannossa tuottavat tulosta. Istutetut rauduskoivikot kasvavat vauhtia, jossa nykyiset kasvumallit eivät pysy mukana. Luonnonvarakeskus tekee parhaillaan työtä kasvumallien päivittämiseksi yhdessä metsäalan organisaatioiden kanssa. Lähivuosina rauduskoivikoiden kasvua voidaan siis ennustaa entistä paremmin.   

Parhaimmillaan jalostetut koivut kasvavat kolmanneksen luonnontaimia ripeämmin. Ne voivat saavuttaa tukkikoon jopa 30 vuodessa. Jalostuksella kehittynyt puun laatu vaikuttaa myös merkittävästi koivutukin saantiin metsistä. Koivulla jalostushyödyt saadaan käyttöön valitsemalla metsänuudistamiseen taimia, joiden siemenet tuotetaan siemenviljelmillä kasvihuoneissa.

Nykyisellään jalostettuja rauduskoivuja on saatavilla Etelä- ja Keski-Suomeen. Kun jo perustetut siemenviljelmät tulevat tuotantoikään, saadaan niiltä rauduskoivun jalostettua siementä Oulujärven korkeudelle saakka. 

Lisätietoa metsänjalostuksesta on Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla.

Koivut istutetaan havupuiden tapaan pottiputkella. Kuva: Hanna Tahvanainen
 

3. Koivu tervehdyttää juurikäävän vaivaamaa kasvupaikkaa  

Puulajin vaihtaminen koivuksi tyvilahon vaivaamassa kuusikossa tervehdyttää kasvupaikkaa. Myös tyvitervastaudin vaivaamilla alueilla kannattaa suosia lehtipuita, mikäli kasvupaikka siihen sopii. Juurikääpä hiipuu kasvupaikalta vasta kantojen ja juuriyhteyksien lahottua. Kasvupaikan tervehdyttäminen juurikäävästä viekin vuosikymmeniä. Sen vuoksi tieto juurikäävän pitkäjänteisestä torjunnasta täytyisi siirtää metsätilan mukana seuraavalle metsänomistajalle. Lisäksi alikasvoskuusikko on raivattava koivikon alta, jottei se ylläpidä juurikääpää alueella.  

4. Koivulle on kysyntää  

Koivua käytetään monipuolisesti esimerkiksi saha- ja vaneriteollisuudessa. Lisäksi koivua tarvitaan paperin ja sellun valmistuksessa. Se on myös suosittu polttopuu hyvän lämpöarvonsa vuoksi.

Teollisuuden tarpeisiin koivua on tuotu aiemmin paljon muun muassa Venäjältä. Nyt Venäjältä ei enää tuoda Suomeen puuta, ja se on lisännyt kotimaisen koivun kysyntää. 

Koivusta saa myös monia luonnontuotteita. Mahla ja lehdet käyvät elintarvikkeisiin ja kosmetiikkaan. Tuohesta ja oksista taituroidaan käyttö- ja koriste-esineitä. Mahlan, lehtien ja tuohen kerääminen ei kuulu jokaisenoikeuksiin, eli niiden keräämiseen tarvitaan aina lupa metsänomistajalta. Metsänomistaja voi hyödyntää oman metsänsä luonnontuotteita vapaasti. 

5. Koivu monipuolistaa maisemaa  

Monet vanhoja pihapiirejä ympäröivät koivikot on istutettu vanhoihin peltoihin. Pellonmetsitysten lisäksi koivikoita on suosittu maiseman vuoksi myös taajamametsissä, tienvarsilla ja rantojen läheisyydessä. Koivun lisääminen maisemaan vahvistaa osaltaan metsäluonnon monimuotoisuutta, sillä lehtipuut tarjoavat elinympäristöä sekä ravintoa useille lajeille. 

Koivunlehtien väri vaihtuu kasvukauden mukaan. Keväällä lehdet ovat hennon vihreät ja syksyllä keltaiset. Valkorunkoiset koivut ovat kauniita ja monipuolistavat metsämaisemaa.

---

Katso video rauduskoivun kasvatuksesta muuttuvassa ilmastossa.

Artikkeli ja video ovat osa Ilmastokestävän metsätalouden suunnannäyttäjät -hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa tietoutta ilmastokestävästä metsätaloudesta. Hankkeessa tuotetut videot havainnollistavat, miten ilmastonmuutokseen sopeutumista tuetaan päivittäin. Tutustu hankkeen tuottamiin materiaaleihin.