Hevosmetsuri on kilpailukykyinen erikoishakkuukohteilla
Ikaalislainen hevosmetsuri Miika Åfelt on tehnyt käytännössä koko työelämänsä metsätöitä hevosmetsurina. Lisäksi hän on ollut mukana kehittämässä hevosvetoista korjuukalustoa tehokkuudeltaan kilpailukykyiseksi jopa maataloustraktorin kanssa. Erikoiskohteilla hevostyö on omimmillaan.
Hevosmetsuri Miika Åfelt käyttää metsätöissä ranskalaisia percheron-rodun hevosia.
Parihevoset vetävät viiden kiintokuution kuormaa vaivatta ikaalislaisessa harvennuskoivikossa. Metsuri Peter Ekholm on mennyt edellä hakaten, ja hevosmetsuri Miika Åfelt ajaa parihevosten vetämällä hevosvaunulla puut tienvarteen.
– Tällaisilla kohteella hevostyö on parhaimmillaan, Åfelt sanoo.
Hevosmetsurin ykköskohteet ovat erilaiset erikoishakkuut, joita Suomessa riittää: saaret, jokivarret, suojelukohteet, puistot ja ulkoilualueet, ja niille hevosmetsureita myös kysytään.
– Talousmetsissä tavallisimpia kohteita ovat kasvatusmetsien harvennukset. Niihin metsäkoneilla ei pääse tai ei päästetä, ja niiden hakkuusta ollaan valmiita maksamaan viisi euroa kuutiolta enemmän.
– Taloudellisestihan emme tietenkään pysty kilpailmaan konekorjuun kanssa, Åfelt huomauttaa.
Talousmetsähakkuut keskittyvät lähiympäristöön, kun taas erikoishakkuut vievät eri puolille maata. Hiilinielukeskustelun lisääntyessä yhä useampi metsänomistaja haluaa talousmetsäänsäkin hevosmetsurikorjuun.
– Kaikkia metsänomistajia ei kiinnosta, mitä korjuu maksaa, vaan miltä korjuujälki näyttää, Åfelt tiivistää ajattelutavan muutoksen.
Märkäpohjaisen koivikon harvennuksella hevostyö on parhaimmillaan. Miika Åfelt ajaa puut varustellulla hevosvaunulla tienvarteen puiden välistä ilman hakattuja ajouria.
Tekniikkaa apuna
Rakkaus hevosiin ja mahdollisuus ansaita niillä ovat seuranneet vuodesta 1994 metsurina toiminutta Miika Åfeltia nuorukaisesta lähtien. Hän vei hevosensa mukaan metsäkouluun, samoin armeijaan.
– Kun Ikaalisissa aukesi metsänhoitoyhdistyksessä metsurin paikka, pääsin ajamaan kaatamani puut omalla hevosella.
Aluksi hän rakensi rekeen soveltuvia laitteita, mutta vuonna 1995 reki jäi ja hän alkoi suunnitella omaa hevosvaunua. Tuotekehityksen tuloksena on kehittynyt nykyaikainen ja maailman huippua oleva tehokas hevosvaunu.
– Kehitimme jo vuonna 2004 maailman ensimmäinen hydrauliavusteisen hevosvaunun, jossa pieni polttomoottori käyttää hydrauliikkaa. Se ohjataan vivun liikkeellä kuormaimelta apuvedoksi pyöriin, mikä auttaa ylämäessä tai vaikeassa maastossa, Åfelt sanoo.
Hän pitää rooliaan hevosvaunun kehitystyössä lähinnä innovaattorina. Erityisosaamista siihen ovat tuoneet useat ammattilaiset.
Parihevoset ja koneavusteinen hevosvaunu pärjää Åfeltin mukaan lyhyellä matkalla lähikuljetuksessa maataloustraktorille ja metsäperävaunulle, mönkijästä puhumattakaan. Metsäkoneellekaan ei hävitä lyhyellä matkalla kuin kolmannes.
Hevoset ovat olleet koko ajan Åfeltilla kehitystyön rinnalla, sillä hänellä on oma hevostila, jossa hän jalostaa hevosia. Nyt käytössä olevalla ranskalaisen percheron-työhevosrodun tuhatkiloisella hevosella on ominaisuuksia, jotka sopivat metsätyöhön.
Hevoset ja hevosmetsurit leimikolla: Peter Ekholm (oik.), Miika Åfelt ja hänen Joonatan-poikansa.
Hevoskorjuu otettava huomioon hakatessa
Hevosmetsuri Miika Åfelt toimii yhdessä metsuri Peter Ekholmin kanssa, joka ehti itsekin toimia kymmenkunta vuotta hevosmetsurina omilla hevosilla ja vaunullaan.
– Ikää alkoi kuitenkin jo olla ja edessä olisivat olleet mittavat investoinnit, joten luovuin siitä toiminnasta. Hevostyöni toteutuvat nyt sillä, että hakkaan yrittäjänä Miikalle. Kesäaikana teen metsurin töitä paikalliselle yritykselle, vuodesta 1983 metsurina toiminut Ekholm sanoo.
Työnjako miesten kesken toimii niin, että Ekholm menee edellä hakaten ja Åfelt ajaa perästä. Metsurin kahden, kolmen päivän hakkuumäärän ajaa hevosvaunulla päivässä.
– Hakkuulla saisi olla 3-5 metsuria, jotta ajettavaa olisi koko ajan, Åfelt havainnollistaa.
Ajosta ehtiessään hänkin siirtyy hakkaamaan, mikä nopeuttaa leimikon valmistumista.
Ekholmin mukaan hevoskokemuksesta on iso hyöty hakkuussa, sillä hän tietää, mikä on mahdollista ja mikä ei. Kaatosuunnat, kaltevuudet ja kulkureitit osaa ajatella hevosvaunulla ajamisen mukaan erityisesti rinteissä.
Åfelt pitää hevoskorjuun merkittävä etuna myös sitä, että kasvatettavalle puustoalalle jää tilaa hehtaarille jopa viidennes enemmän kuin konekorjuussa. Hevosvaunu kun ei tarvitse ajouria, mikä tulee metsänomistajalle takaisin jo kakkosharvennuksen parempana tuottona.
– Ei tällä menetelmällä voida yleisemmin hoitaa kuin erikoiskohteita, se on selvää. Hevosmetsureita mahtuisi kuitenkin paljon nykyistä enemmän töihin. Meilläkin on koko ajan puolen vuoden tilauskanta, hevosmetsureita kouluttava Åfelt sanoo.
Varsinkin kaupunkialueella työskennellessä kuulee myös syytöksiä eläinrääkkäyksestä. Siitä ei hänen mukaansa ole lainkaan kyse.
– Työhevoskaudella hevosten käyttöikä oli pisin, ja työssä oleva hevonen on kaikkein parhaassa kunnossa. Ei yksikään työhevosen omistaja aja omaa hevostaan tiukoille, sillä me tiedämme, mikä sille on hyväksi.
Kesällä Åfelt valjastaa työhevosensa peltotöihin, joissa myös Ekholm on apuna. Åfeltin työhevoset ovat olleet tuttu näky myös eri kesätapahtumissa.
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.