Joulukuusen kasvatus kysyy taitoa ja kärsivällisyyttä

Mikkeliläinen Antti Heikkilä on kasvattanut joulukuusia sivutoimisesti noin parikymmentä vuotta. Päätyönään Heikkilä on Suomen metsäkeskuksen aluejohtaja.

- Metsänkasvatukseen verrattuna joulukuusen kasvatus on työläämpää. Työt pitää tehdä säännöllisesti ja ajallaan, jotta päästään hyvään lopputulokseen, kertoo Heikkilä.

Keväällä viljelmälle istutetaan taimet. Kesällä työtä riittää heinäntorjunnassa. Myös varttuneempien ja kookkaampien kuusten ympäriltä pitää poistaa heinää, jotta kuusen alaoksat säilyvät hyvinä ja tuuheina.

Tärkeä vaihe joulukuusen kasvatuksessa on puun muotoon leikkaus. Jotta kuusesta saadaan sopusuhtainen ja kaunis, aloitetaan leikkaaminen, kun kuusi on noin metrin mittainen. Paras aika leikkaamiselle on keväällä, ennen kasvukauden käynnistymistä, tai loppukesästä. Pakkasten aikaan ei leikata, koska silloin oksan kärjet saattavat kuivua.

- Meillä muotoon leikkaus on tehty käsisaksilla. Silloin saadaan aikaan parempi ja luonnollisempi lopputulos. Samat kuuset leikataan vähintään kolmena-neljänä vuonna perättäin. Kerralla ei tule valmista, kertoo Heikkilä.

 

Noin neljä viikkoa ennen joulua kuuset kaadetaan, pakataan ja kuljetetaan myyntiin.
 

Elo-syyskuussa myyntikuntoiset puut käydään valitsemassa ja merkitsemässä. Myyntiin menevät kuuset kaadetaan noin neljä viikkoa ennen joulua, marras-joulukuun vaihteessa. Joulukuuset ovat tuolloin kasvaneet 8–15 vuotta.

Heikkilällä innostus joulukuusiin syttyi jo opiskeluaikana metsäylioppilaiden joulukuusimyynnistä. Metsäkeskuksessa Heikkilä veti 1990-luvulla esiselvityshanketta, jossa tutkittiin joulukuusen kasvattamista maa- ja metsätalouden sivuelinkeinona. Sopiva sarkaojitettu pelto kuusten kasvatusta varten löytyi kotitilalta, kun isä ja setä lopettelivat maanviljelystä.

- Joulukuusia kasvatetaan paljon entisillä pelloilla ja sähkölinjojen alla. Istutussuositus joulukuusille on noin 4 000 tainta hehtaarille. Hoitamisen kannalta pelto on hyvä. Pelto tosin heinittyy voimakkaasti, mutta siellä on kuitenkin helppo kulkea ja heinää voi niittää koneellisesti, kertoo Heikkilä.

Joulukuusen kasvatuksessa riskeinä ovat viljelmillä tuhoja tekevät kuusenneulaspistiäiset. Myös halla ja sienitaudit voivat uhata joulukuusten kasvua.
 

Valitse ja kuljeta joulukuusi oikein

Joulun alla moni suuntaa kuusikaupoille. Vuosien varrella ihmisten vaatimustaso ja makutottumukset kuusen valinnassa ovat muuttuneet. Metsäkuusia menee vähemmän kaupaksi, sillä yhä useampi haluaa tuuhean, kasvatetun kuusen.

Millaisiin asioihin joulukuusen valinnassa tulisi kiinnittää huomiota?

- Ihan ensimmäiseksi kannattaa katsoa ja varmistaa, että tyvi mahtuu kotona olevaan kuusenjalkaan, naurahtaa Heikkilä.

Kasvatetuissa, tuuheissa kuusissa on yleensä paksu tyvi.  Jos tyveä veistetään voimakkaasti, kuusi ei ime vettä ja puuta uhkaa kuivuminen. Myös kuusen kuljettamiseen on hyvä kiinnittää huomiota.

- Kuusta ei kannata pakkasilla kuljettaa auton katolla kovin pitkää matkaa suojaamatta. Neulaset saattavat kuivua kovassa ajoviimassa ja kylmässä ilmassa. Puun solurakenne kärsii ja neulaset karisevat pois, sanoo Heikkilä.

Kuuselle on myös aina kova stressi, jos se tuodaan suoraan sisään pakkasesta. Puun runko ja neulaset sulavat eri aikaan. Kun runko on vielä jäässä, neulaset ovat jo sulat. Tällöin neulaset eivät saa vettä, vaikka puuta kastellaan ja sumutellaan. Pakkasella kuusi on hyvä viedä ensin puolilämpimään tilaan ja vasta sen jälkeen sisälle.
 

​​​​​​​

Osa joulukuusisadosta myydään Antti Heikkilän kotipihalla Mikkelin Kirjalassa.
 

Perheen yhteinen ponnistus

Heikkilä kasvattaa joulukuusia Lohjalla, entisessä Pusulan kunnassa. Kuusia kasvaa kolmen hehtaarin alalla. Parhaimmillaan tilalta on lähtenyt toista tuhatta joulukuusta vuosittain myyntiin.

Joulukuusien kasvatus on ollut koko perheen yhteinen ponnistus. Perheen jäseniä on ollut mukana kuusien muotoon leikkauksessa, kaatamisessa ja pakkaamisessa. Nyt he ovat pikkuhiljaa lopettelemassa toimintaa.

- Parasta on ollut yhdessä tekeminen. Vain raskaaseen ja tylsään heinän niittoon ei ole vapaaehtoisia aina niin helposti löytynyt, naurahtaa Heikkilä.

Pitkän linjan metsäammattilaisena Heikkilä on seurannut metsäalan muutoksia aitiopaikalta. Heikkilä on työskennellyt Metsäkeskuksessa vuodesta 1985 saakka. Ura alkoi piirinmetsänhoitajana Turussa. Mikkelissä Heikkilä on asunut vuodesta 1988.

- Etelä-Savossa metsäalan tulevaisuus näyttää valoisalta. Puulle on entistä monipuolisempaa käyttöä ja meillä on monipuoliset mahdollisuudet hyödyntää metsiä. Meillä on hyvä metsänhoidon ja käytön perinne, summaa Heikkilä.
 

​​​​​​​​​​​​​​

Joulukuusia kasvatetaan paljon entisillä pelloilla ja sähkölinjojen alla, Antti Heikkilä kertoo.