Jussi Vatanen kasvoi metsänomistajaksi

Näyttelijä Jussi Vatanen liikkuu sujuvasti roolista toiseen. Vielä tovi sitten hän käveli Cannesin elokuvajuhlilla punaisella matolla. Nyt kumisaappaan alla on pehmeä turvemaa ja ympärillä inisee hyttysparvi. Vataselle tämäntapaiset siirtymät ovat arkipäivää.  

Moni suomalainen tuntee Jussi Vatasen esimerkiksi Napapiirin sankarit -elokuvista, Putous-ohjelmasta tai Kimmo-tv-sarjasta. Tänä vuonna ensi-iltansa sai ohjaaja Aki Kaurismäen elokuva Kuolleet lehdet, jossa Vatanen näyttelee miespääosassa.  

Kun näyttelijä ei ole kameran edessä tai harjoittelemassa repliikkejä lenkkipolulla, hänet löytää Sonkajärven Sukevalta omalta tilalta kyntämässä peltoa traktorilla tai istuttamassa puuntaimia. Mitä milloinkin tarve vaatii. 

– Tämä on tietyllä tavalla tämän ajan elämää. On yhä tavallisempaa, että ihmisillä on työ kaupungissa ja toinen ammatti maalla alkutuotannossa. Melko hyvin olen pystynyt onneksi omiin aikatauluihini vaikuttamaan. Metsänhoidossa on se hyvä puoli, että jos ei ehdi tehdä jotain tänä vuonna, niin sen voi tehdä ensi vuonna, hän sanoo. 
 

Metsäkeskuksen johtava luontotiedon asiantuntija Miia Saarimaa kertoo Jussi Vataselle suometsien hoidon eri vaihtoehdoista.  
 

Metsistä ei saa pikavoittoja 

Jussi Vatasesta tuli metsänomistaja jo noin kymmenen vuotta sitten. Hän osti tuolloin noin 25 hehtaarin metsätilan kotipuolestaan.  

– Se tuntui luontevalta. Voi sanoa, että olen kasvanut metsänomistajaksi ja metsänhoitoon. Olen ollut nuorena polkemassa heinää ja istuttamassa taimia. Raivaussahatyöt ovat tuttuja myös, eli on tullut sellainen käytännön suhde metsään. Ajattelin, että metsä on hyvä sijoitus, jossa rahat ovat turvassa.

Muutama vuosi sitten metsäomaisuus kasvoi, kun perheen kotitilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Vatanen ja hänen sisaruksensa saivat hoitaakseen viljatilan, jossa kasvaa kauraa ja mallasohraa. Tilaan kuuluu myös yli 100 hehtaaria metsää.  

– Meillä on sisarusten kanssa metsäyhtymä ja toistaiseksi on pystytty sopimaan asioista, eikä olla riitauduttu, Vatanen toteaa. 

– Sellainen ajatus meillä on, että metsistä ei ole saatavissa mitään pikavoittoja, vaan tarvitaan pitkäjänteistä suunnittelua. Metsät ovat ikään kuin meillä lainassa ja yritämme hoitaa ja huolehtia niistä niin, että ne ovat hyvässä kunnossa vielä seuraaville sukupolville.  

Tuhkalannoitusta ehkä jo ensi talvena 

Osa Vatasen metsistä on suometsää. Turvemaata on aikanaan kuivatettu ojituksilla, jotta metsä kasvaisi paremmin.  

– Meillä on ojitussuunnitelma olemassa ja ajatuksena on ollut perata ojia auki. Toinen vaihtoehto voisi olla tuhkalannoitus ja yläharvennus. Näillä keinoilla voisi ehkä välttää ojien perkauksen, Vatanen pohtii.  

Yläharvennuksessa metsästä harvennetaan poimimalla kookkaimpia tukkipuita ja seuraavaksi suurimmat lisävaltapuut jätetään kasvamaan tukkimittaan.  

Tuhkalannoitus voi lisätä metsän kasvua jopa 3 kuutiota hehtaarilla vuodessa, ja kasvava puusto haihduttaa vettä. Jos maaperän ja puuston haihdunta riittää turvemaan kuivatukseen, ei vanhoja ojia tarvitse avata. Vatanen tuumaa, että tuhkaa voisi levittää metsään jo seuraavana talvena harvennushakkuun jälkeen.  

– Suositukset ja käytännöt muuttuvat metsänhoidossa. Välillä on vaikea sumplia, että mitä olisi parasta tehdä. Olen kysynyt neuvoja puunostajilta ja metsänhoitoyhdistyksen kavereilta, mutta jonkinlainen ymmärrys ja näkemys on hyvä itselläkin olla. 

Jussi Vatanen on kirjoittanut kolumneja metsistä ja metsänhoidosta Maaseudun Tulevaisuuteen. Keskustelua metsistä hän on seurannut hieman hämmentyneenä.  

– Sitä käydään ääripäiden ehdoilla ja se on usein tosi kärjistynyttä. Maltillisemmalle metsäpuheelle olisi kysyntää. Tiedän, että en ole ainoa metsänomistaja, joka ajattelee näin. Toisaalta tämä ehkä kertoo siitä, että metsillä on suomalaisille merkitystä, kun siitä on vahvoja mielipiteitä, hän sanoo.
 

Jussi Vatanen kertoo, että näyttelijän työ on opettanut tietynlaista nöyryyttä. – Minulla ei ole kynnystä kysyä neuvoa ammattilaisilta, jos en tiedä jotain.
 

Katso video, jossa Jussi Vatanen keskustelee suometsän hoidosta Metsäkeskuksen johtavan luontotiedon asiantuntijan Miia Saarimaan kanssa.