Metsäkylvökauha voi tuoda säästöä siemenkuluissa

Kaivinkoneeseen kiinnitetty kylvökauha kuopaisee maata ja pudottaa syntyneeseen laikkuun männynsiemeniä. Sen jälkeen kauha levittää siementen päälle ohuen kerroksen maata. Menetelmä poikkeaa tavallisesta konekylvöstä siinä, että kylvetyt siemenet peitetään.  

– Minulla oli tiedossa, että kun käsin kylvetyt siemenet peitetään, edesauttaa se niiden itämistä. Ajattelin, että miksei sama toimisi myös koneellisessa kylvössä. Peitetyt siemenet saavat tarvitsemansa kosteuden maasta eivätkä ole niin riippuvaisia siitä, tuleeko taivaalta vettä. Lisäksi linnut, hiiret ja jyrsijät eivät pääse syömään niitä, Kyösti Sipilä kertoo ideastaan.  

Metsäkylvökauhan kylvötuloksia seurataan parhaillaan useilla koealoilla Metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyössä. Kylvökokeilla kerätään havaintoja esimerkiksi siitä, voisiko kauha tuoda säästöä siemenkuluissa. Jalostettujen männynsiementen kilohinta on noin 900 euroa ja tavallisesti hehtaarin kylvöalalle siemeniä menee noin 300-400 grammaa.  

– Ensimmäisten kokeiden perusteella näyttäisi siltä, että kylvökauhalla tehdyissä kylvöissä riittäisi 200 grammaa siementä, että saavutetaan sama kylvötulos hehtaarilla. Eli siemeniä tarvitaan vähemmän, Sipilä kertoo.  

Koealoilla seurataan myös, voiko kylvökauhaa käyttämällä pidentää kylvökautta. Sipilän ennakko-oletuksena on, että kylvökauhalla peitetyt siemenet eivät ole niin riippuvaisia sateista kuin äestyskoneella kylvetyt, peittämättömät siemenet. 

– Jos kylvökautta pystyttäisiin pidentämään vaikka viikolla parilla, niin se olisi urakoitsijoiden näkökulmasta iso juttu. 

Ajutechin toimitusjohtaja Arto Ulvo ja Kyösti Sipilä keskustelevat säännöllisesti metsäkylvökauhan kehitystyöstä.  
 

”Siitä se lamppu sitten syttyi” 

Kyösti Sipilä työskentelee Metsäkeskuksessa projektineuvojana ja hänellä on takanaan pitkä ura metsäalalla. Sipilällä on myös omaa metsää, jossa on voinut vapaasti tehdä ja kokeilla.  

Metsäkylvökauhan idea syntyi noin seitsemän vuotta sitten. Omalla paikkakunnalla oli seulakauhoja valmistava yritys, ja Sipilä alkoi miettiä, voisiko vastaavaa kauhamekanismia hyödyntää myös metsäkylvöissä. Seulakauhoja käytetään erilaisissa maanrakennustöissä.  

– Minulla on utelias mieli ja olen aina ollut kiinnostunut koneista ja tekniikasta. Siitä se lamppu sitten syttyi.  

Idea lähti kuitenkin kunnolla etenemään vasta, kun Sipilä otti asian puheeksi Luonnonvarakeskuksen tutkijan Pekka Heleniuksen kanssa. Molemmat olivat vakuuttuneita, että idea voisi todella toimia. Kylvökauhaa kehittämään lähti alavutelainen konealan yritys Ajutech Oy, joka on valmistanut kauhasta jo useita prototyyppejä.  

Kauhan kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Kylvötulokset täytyy todistaa tieteellisesti ja tuottavuutta pitäisi pystyä nostamaan. Koealoja on Ähtärissä, Alajärvellä, Soinissa ja Karstulassa muun muassa UPM:n mailla. Lisäksi Suonenjoella Luonnonvarakeskuksen laboratoriossa seurataan kylvettyjen siementen laatua.  

Metsäkylvökauhan voi kiinnittää tavalliseen kaivinkoneeseen. Kauhalla voi muokata maata monipuolisesti, eli tehdä laikkuja, mättäitä tai navero-ojaa. Eli maanmuokkaustavan voi kylvöalalla valita olosuhteiden mukaan. Sipilän mukaan tällainen ”täsmäkylvö” voi parantaa myös itämistulosta.  

Sipilä on saanut käyttää jonkun verran työaikaa kylvökauhan kehittämiseen, mutta useita työtunteja hän on tehnyt myös omalla vapaa-ajallaan. 

– Parasta tässä on yhteistyö. Olen saanut vaihtaa ajatuksia eri asiantuntijoiden kanssa ja oppia uutta, Sipilä kertoo.  

 

Kyösti Sipilä kertoo olleensa aina kiinnostunut koneista ja metsänviljelystä.  
 

Metsätyöt veivät mukanaan 

Kyösti Sipilä tuumaa päätyneensä metsäalalle puoliksi sattuman kautta. Naapurissa asui metsäalan piirimies, joka tutustutti jo nuorena metsänviljelyyn ja järjesti myös kesätöitä.  

Armeijan jälkeen Sipilä sai ensimmäisen varsinaisen metsäalan työpaikkansa. Vuonna 1979 raivosi myrsky Jalasjärvellä. Sipilä pääsi apuhenkilöksi ostamaan ja mittaamaan myrskyn kaatamia puita. Sen savotan jälkeen hän aloitti työt Metsäkeskuksessa ojalinjoilla apumiehenä.  

– Olen saanut tehdä monenlaisia töitä, kuten ojitus- ja tietöitä, suonpohjien lannoituksia, metsätöiden tarkastuksia ja hanketöitä. Muutamia vuosia olin töissä myös siementen karistamossa, kun Metsäkeskuksella oli vielä siementuotantoa. Metsän uudistaminen kiinnosti jo silloin, Sipilä kertoo. 

Tänä kesänä Sipilä jää Metsäkeskuksesta eläkkeelle, ja aikaa vapautuu enemmän omille harrastuksille, perheelle ja metsätöille.  

– Omissa metsissä riittää eläkeläismiehelle yllin kyllin töitä. Teen pienimuotoisia hakkuita ja koneellista harvennusta sekä raivaussahatyötä. Tahti on tietysti rauhallinen, mutta kun päivässä tekee vähän, viikossa jonkin verran, niin vuodessa onkin saanut aikaan aika paljon.