Metsänomistaja, tunnista ainakin nämä metsän tuhohyönteiset
Kirjanpainaja, ytimennävertäjät ja mäntypistiäiset ovat merkittävimpiä metsiä vaivaavia tuholaisia. Metsien hyönteistuhoriskiä lisäävät ilmasto-olosuhteiden muutokset, tuuli- ja lumituhot sekä sopimattomilla kasvupaikoilla kasvavat puustot. Metsänomistaja voi ennaltaehkäistä hyönteistuhoja pitämällä metsät terveinä, tekemällä metsähoitotoimenpiteet oikea-aikaisesti ja valitsemalla kullekin kasvupaikalle parhaiten soveltuvat puulajit.
Ruskomäntypistiäisen toukka syö männyistä neulaset uusinta vuosikertaa lukuun ottamatta.
Ilmasto-olosuhteiden muutokset ja äärevöityminen, esimerkiksi kuivuus, lisäävät metsien hyönteistuhoriskiä. Myös tuuli- ja lumituhot altistavat metsiä hyönteisten aiheuttamille seurannaistuhoille varsinkin silloin, jos vahingoittuneita puita jää runsaasti metsään. Tuhoille alttiita ovat myös sopimattomilla kasvupaikoilla kasvavat puustot.
Hyönteistuhojen ennaltaehkäisyssä hyvä nyrkkisääntö on pitää metsät terveinä ja elinvoimaisina. Monet metsätuhoja aiheuttavat hyönteiset iskevät ensisijaisesti vahingoittuneisiin, sairaisiin tai muuten heikentyneisiin puihin.
– Kullekin kasvupaikalle tulee valita sille soveltuva puulaji ja tehdä taimikonhoito- ja muut metsänhoitotoimenpiteet sekä hakkuut oikea-aikaisesti. Tuoreet tuulenkaadot ja vahingoittuneet havupuut tulee poistaa metsästä metsätuholain mukaisesti. Lehtipuut ja jo pidempään kuolleena olleet havupuut voi kuitenkin huoletta jättää metsään lahopuustoa kartuttamaan, opastaa metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen Suomen metsäkeskuksesta.
Sekapuustoiset, useamman puulajin muodostamat metsiköt tarjoavat myös jossain määrin puskuria erilaisille tuhoille.
Jos metsänomistaja epäilee hyönteistuhoa omassa metsässään, on tuhonaiheuttaja ja tuhon laajuus syytä selvittää nopeasti vaikkapa metsäammattilaisen avustuksella ja päättää tämän jälkeen tarvittavista toimenpiteistä. Joidenkin tuhojen kohdalla ripeällä toiminnalla voidaan tuhojen laajeneminen pysäyttää, tiettyjen tuhojen osalta on tyydyttävä odottelemaan.
Kirjanpainaja
Kirjanpainaja on merkittävin kuusikoissa tuhoja aiheuttava kovakuoriainen. Kirjanpainajien parveilu alkaa, kun päivälämpötila kipuaa keväällä 20 asteen tienoille. Kirjanpainajat iskeytyvät pääsääntöisesti tuoreeseen puutavaraan ja vahingoittuneisiin puihin. Jos kanta on runsas, ne voivat porautua myös terveisiin puihin ja aiheuttaa puiden kuivumisen. Etenkin uudistusalojen paahteisten reunojen vanhat kuuset ovat alttiita kirjanpainajatuhoille. Iäkkäät kuusikot on suositeltavaa uudistaa ajoissa tuhojen ehkäisemiseksi.
Kirjanpainaja hyötyy kuumista ja kuivista kesistä.
Ytimennävertäjät
Ytimennävertäjät (vaakanävertäjä ja pystynävertäjä) ovat merkittäviä mäntyjen tuholaisia. Ne aiheuttavat kasvutappioita katkomalla latvakasvaimia. Puiden latvat harsuuntuvat piikkimäisiksi, ja puut voivat kuolla tuhojen jatkuessa vuodesta toiseen. Pystynävertäjä voi lisäksi iskeytyä lisääntymään heikentyneisiin puihin ja aiheuttaa niiden kuolemisen. Vaakanävertäjä puolestaan levittää sinistäjäsientä, joka laskee puuaineksen arvoa.
Ytimennävertäjät parveilevat varhain keväällä ja siirtyvät lisääntymään puun kuoren alle ja kaatuneisiin sekä heikentyneisiin puihin. Kesä–heinäkuussa aikuistuneet kuoriaiset lentävät lähipuiden latvoihin nakertamaan vuosikasvaimia ontoiksi.
Mäntypistiäiset
Mäntypistiäisiä on useita lajeja, mutta varsinaisia tuholaisia ovat ruskomäntypistiäinen ja pilkkumäntypistiäinen, joiden toukat syövät männyn neulasia. Suomessa yleisemmän ruskomäntypistiäisen harmaanvihreä, mustapäinen, pitkittäisjuovainen toukka syö neulaset uusinta vuosikertaa lukuun ottamatta. Kun puiden neulasista syödään vain osa, puut toipuvat yleensä hyvin.
Kuivina, lämpiminä kesinä voi syntyä massaesiintymiä, jolloin männiköt tulevat syödyiksi lähes neulasettomiksi kymmenien tai jopa satojen tuhansien hehtaarien alueelta. Joukkoesiintymät kestävät yleensä muutaman vuoden kunnes kanta romahtaa luontaisten tekijöiden, kuten loisten, petojen ja virustaudin ansiosta.
Pilkkumäntypistiäinen on ruskomäntypistiäistä vaarallisempi, sillä sille kelpaavat kaikki neulaskerrat. Toukka on kellanvihreä ja mustapäinen, kyljissä rivi mustia pilkkuja. Pilkkumäntypistiäisen massaesiintyminen voi johtaa huomattavaan puuston kuolleisuuteen, varsinkin jos syöntiä esiintyy kahtena vuonna peräkkäin. Pilkkumäntypistiäistuhoriski voi kasvaa myös Suomessa ilmaston lämmetessä.
Ennaltaehkäiseviä keinoja ei näille juurikaan ole, mutta ruskomäntypistiäistuho pystytään biologisesti torjumaan monisärmiövirusvalmisteella. Mäntypistiäistuhoista kärsineitä metsiköitä ei kannata harventaa ennen kuin epidemiavaihe on ohitse.
Ruskomäntypistiäinen syö männyistä neulasia.
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.
Kommentit
Lisää vastaavanlaisia juttuja ja neuvoja.
Voiko kirjanpainaja aiheuttaa sen, että maaseudulla kasvava kuusen latva taipuu? Latvassa on paljon käpyjä, voisiko se aiheuttaa ilmiön? Rungossa alhaalla ei näy merkkejä tuholaisista, mutta noin puolen kilometrin säteellä on muutama kuusi, joista kirjanpainaja on jo kuorinut kaarnan tarkkaan ja neulaset harmaana. Myös kaupunkialueella havaitsin samanlaisen latvasta taipuneen kuusen.
Kaikki todellinen tieto on tervetullutta
Kyllä on hyvää kerrata nämäkin hyönteisten aiheuttamat tuhot.
Kiitos .
Moro
Miten voi torjua männyn taimia vaivaavan tupsuuntumisen eli joka kesä alkaa 2-5 uutta latvaa . Arvelivat että on tukkimiehentäin tekemä.
Jouko
Edellisesä kysymyksessä
Varmasti löytyy keinoja tuhota kirjanpainajia ilman ammattilaistakin.
Neuvot vaan tänne kehiin.
Vieläkö esim Karate ruiskutuksia voi tehdä ja auttaako pystyssä olevien puiden suojaus vai pitääkö kaataa syöttipuu? Ja minkäpaksuinen puun on vähintään oltava jotta siihen nuo tuholaiset iskevät
Kesällä 2023 riitti yhden kuitupuun runkokin. Ensivuonna kokeilen jo kevätkesästä ja heti iskiessä kuorinta ja poltto kuivuttua.