Miten taimikkoa pitää hoitaa? – 10 kysymystä

1. Pitääkö puuntaimet suojata istutuksen jälkeen?

Yleensä puuntaimia ei ole tarpeen suojata istutuksen jälkeen. Jos hirvituhoriski on suuri, kannattaa taimet käsitellä hirvikarkotteella. Hirvituhojen riski on suurin 1–3 metrin mittaisilla taimilla, mutta vähälumisina talvina myös pienemmät männyn ja lehtipuiden taimet ovat vaarassa. Myyrätuhoja voi estää laittamalla istutettujen taimien tyvelle suojaputkia. Myös tehokkaalla pintakasvillisuuden torjunnalla voi pienentää selvästi myyrätuhoriskiä.

2. Miten voi estää taimien jäämistä heinikon alle?

Heinäntorjunta on usein tarpeen rehevillä paikoilla, eli tuoreilla kankailla ja sitä paremmilla kankaan kasvupaikoilla. Myös ravinteikkaat turvekankaat ja viljavat korvet heinittyvät herkästi. Heinäntorjunnassa pintakasvillisuutta voi polkea tai käännellä sivuun esimerkiksi jääkiekkomailalla. Heinää voi myös niittää taimien ympäriltä vähintään pintakasvillisuuden korkeutta vastaavalta etäisyydeltä. Torjunnan kannalta paras ajankohta on keskikesä, toisaalta taimet erottuvat parhaiten keväällä ja loppusyksystä. Heinäntorjuntaa voi joutua toistamaan istutuksen jälkeen 2–3 kesän ajan.

Esimerkiksi raivausveitsellä voi poistaa heinää puuntaimien päältä ja ympäriltä.

3. Milloin taimikko pitää perata ensimmäisen kerran istutuksen jälkeen?

Yleensä taimikonhoito tehdään kaksi kertaa: ensin taimikon varhaisperkaus, kun taimet ovat noin metrin mittaisia ja sen jälkeen taimikonharvennus, kun taimet ovat noin 3–7 metrin mittaisia. Varhaisperkaus tehdään yleensä noin 5 vuoden ikäisessä taimikossa ja taimikonharvennus noin 10–15 vuoden ikäisessä taimikossa.

Varhaisperkauksessa taimikosta poistetaan kasvatettavien puulajien kasvua haittaavaa puustoa ja vesakkoa. Varhaisperkaus on erityisen tarpeellinen männyn taimikoissa, joihin kasvaa runsaasti lehtipuuta. Kuusi sietää paremmin varjostusta, mutta varhaisperkauksen viivästyessä voi kuusenkin kasvu hidastua. Rauduskoivutaimikoissa varhaisperkauksessa poistetaan vain välittömästi taimia haittaavaa puustoa. Kantovesoja muodostuu vähemmän, jos perkaus tehdään keskikesällä. Ajoitusta tärkeämpää on kuitenkin se, että työ tulee tehdyksi.

 

4. Kannattaako taimikkoon jättää taimikonhoidossa lehtipuita ja mitä puulajeja kannattaa suosia?

Taimikonharvennuksessa kannattaa suosia kasvupaikalle sopivia puulajeja ja sekapuustoisuutta. Sekametsää kasvattamalla on mahdollista pienentää sieni- ja hyönteistuhojen riskejä. Sekapuustoisuus ja erityisesti lehtipuusekoitus on arvokasta myös monimuotoisuudelle, maaperälle sekä metsien virkistyskäytölle. Suositeltavaa on, että taimikonhoidossa ei myöskään raivata yhtään puulajia kokonaan pois. On tärkeää, että käsittelyn jälkeen metsikköön jää kasvamaan yhtä monta puulajia kuin ennen taimikonhoitoa.

Istutuskuusikkoon kannattaa jättää varhaisperkausvaiheessa noin kuusten pituisia, siemenestä kasvuun lähteneitä rauduskoivuja. Näin voidaan varmistaa sekametsän kasvatuksen mahdollisuudet myös jatkossa. Etukasvuinen lehtipuusto suositellaan poistettavaksi taimikonhoidon yhteydessä.

5. Haluan kasvattaa metsääni jatkuvan kasvatuksen menetelmällä. Voinko jättää taimikonhoidon väliin tai pitääkö se tehdä jollakin tietyllä tavalla?

Taimikonhoidon viivästyessä puut kilpailevat valosta ja ravinteista, rungot riukuuntuvat ja elävän latvuksen osuus supistuu. Ylitiheä, hoitamaton ja riukuuntunut metsä ei ole suositeltava lähtötilanne jatkuvaa kasvatusta ajatellen. Hoitamattomissa metsissä pienemmät puut ovat lähtökohtaisesti huonokuntoisia.

Jatkuvassa kasvatuksessa tehdään poiminta- ja pienaukkohakkuita. Poimintahakkuisiin sopivat parhaiten valmiiksi erirakenteiset ja elinvoimaiset kuusikot. Tiheiden taimiryhmien harvennus nopeuttaa jäljelle jäävien taimien kasvua ja parantaa niiden tuhokestävyyttä myös jatkuvan kasvatuksen kuusikoissa.

Jatkuvan kasvatuksen pienaukkohakkuilla varmistetaan männyn ja lehtipuiden mahdollisuudet kasvuun ja uudistumiseen. Taimikon harvennuksella voi säädellä taimikon tiheyttä ja puulajisuhteita myös jatkuvan kasvatuksen pienaukoissa.

6. Voiko taimikonhoidolla lyhentää metsänkasvatuksen kiertoaikaa, eli saada nopeammin arvokasta tukkipuuta?

Taimikonhoidolla voi varmistaa, että kasvatettavilla puilla on riittävästi tilaa kasvaa ja järeytyä. Hoitotyön vaikutus näkyy jo metsän ensiharvennusvaiheessa. Hoidetusta metsästä saadaan selvästi järeämpää puuta kuin metsistä, joissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä. Myös myöhemmissä harvennuksissa ja päätehakkuussa keskimääräinen runkotilavuus on selvästi suurempi metsissä, joissa taimikonhoito on tehty suositusten mukaisesti. Taimikonhoito siis vauhdittaa puuston järeytymistä tukkimittaan, mikä voi lyhentää myös metsän kasvatuksen kiertoaikaa.

​​​​​​​

Hoidetussa taimikossa puuntaimilla on riittävästi kasvutilaa.

7. Kuinka paljon taimikonhoitotyö maksaa ja voiko siihen saada tukea?

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan taimikon varhaisperkauksen kulut olivat koko maassa keskimäärin 416 euroa hehtaarilta ja taimikonharvennuksen 491 euroa hehtaarilta vuonna 2022. Taimikonhoidon kustannuksiin vaikuttavat monet asiat, erityisesti poistettavan puuston tiheys ja järeys sekä työhön kuluva aika.  

Taimikonhoitoon menevä aika vaihtelee paljon työkohteen, puuston ja työntekijän mukaan. Mitä tiheämpää tai järeämpää puusto on, sitä työläämpää taimikonhoito on. Yleensä taimikon varhaisperkaukseen kannattaa varata noin yksi työpäivä hehtaaria kohden. Taimikonharvennuksessa, jossa poistettava puusto on perkauskohdetta järeämpää, aikaa menee noin 2–3 työpäivää hehtaaria kohden.

Tapion perehdytysmateriaalista saa neuvoja laadukkaisiin ja turvallisiin istutus- ja raivaussahatöihin.

Taimikonhoitoon voi hakea taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea Metsäkeskuksesta. Taimikon ja nuoren metsän hoitotöistä ei vaadita ennakkosuunnitelmaa, vaan tukea voi hakea suoraan töiden toteuttamisen jälkeen. Tuki on 200 euroa hehtaarilta. Jos metsästä kerätään hoitotyön yhteydessä pienpuuta, voi tukea saada 300 euroa hehtaarilta. Lisätietoa taimikon ja nuoren metsän hoidon tuesta sekä tarkemmat tukiehdot ovat Metsäkeskuksen verkkosivuilla. Tukihakemus kannattaa jättää Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun kautta.

8. Metsätuhoista ja juurikäävästä puhutaan paljon. Pitääkö myös pienten kuusen- tai männyntaimien kannot käsitellä taimikonhoidon jälkeen juurikäävän torjunta-aineella?

Juurikäävät ovat kasvupaikalle tarttuessaan pitkäaikainen vaiva. Kuusella ja lehtikuusella juurikääpä aiheuttaa tyvilahoa ja männyllä juurikääpä aiheuttaa tyvitervastautia. Juurikäävät leviävät puista toisiin joko juuriyhteyksien avulla tai itiövälitteisesti tuoreisiin havupuukantoihin myös taimikoissa.

Juurikääpää voi torjua levittämällä torjunta-ainetta taimikonhoidon yhteydessä havupuiden ja lehtikuusen kannoille. Toinen vaihtoehto on tehdä taimikonhoitotyö kasvukauden ulkopuolella. Lehtipuita kaadettaessa juurikäävän leviämisen riskiä ei ole, eli lehtipuiden kantoja ei tarvitse käsitellä torjunta-aineella.

​​​​​​​

Juurikääpää voi torjua levittämällä torjunta-ainetta havupuiden ja lehtikuusen kannoille taimikonhoidon yhteydessä.

9. Miten usein nuorta metsää pitää lannoittaa ja millaisella lannoitteella?

Nuoressa metsässä voi olla boorinpuutosta, johon auttaa boorilannoitus. Boorinpuute ilmenee latvustossa kasvuhäiriönä, jossa puuhun muodostuu joko useita latvoja tai latva pensastuu. Kasvatuslannoitusta ei sen sijaan tehdä taimikoissa. Kasvatuslannoituksia tehdään yleensä kuivahkojen ja tuoreiden kankaiden hoidetuissa männiköissä ja kuusikoissa, jotka ovat kehitysluokaltaan varttuneita kasvatusmetsiä tai uudistushakkuuvaihetta lähestyviä metsiä. Lisätietoa metsien lannoituksesta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

10. Mistä löytää pienellä metsäkoneella nuoren metsän hoitoa tekeviä urakoitsijoita?

Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun avulla metsänomistaja voi tutustua oman alueen metsäalan palveluntarjoajiin ja asioida heidän kanssaan sähköisesti. Metsänomistaja voi antaa Metsään.fi-palvelussa suostumuksia omiin metsätietoihinsa haluamilleen metsäalan toimijoille. Metsänomistaja voi jättää Metsään.fi-palvelussa metsäalan toimijoille myös yhteydenottopyyntöjä haluamastaan palvelusta.

Artikkeli on tehty osana Metsäkeskuksen Toimeksi-hanketta. Toimeksi-hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.