Myyrät nakertavat miljoonien eurojen taimituhot

Puuntaimen kuori on tyvestä alkaen nakerrettu kokonaan pois pitkältä matkalta, aivan kuin taimi olisi kaulattu. Asialla on ollut peltomyyrä, joka on Luonnonvarakeskuksen johtavan tutkijan Otso Huitun mukaan pahin taimikoissa tuhoja aiheuttava jyrsijä.

– Myyräkannan ollessa suurimmillaan peltomyyrä voi tuhota miljoonien eurojen edestä metsäpuuntaimia.

Huitu lohduttaa, että massiiviset vahingot eivät ole jokatalvinen riesa metsänomistajille. 

– Vahinkoja sattuu ainoastaan myyräkannan huippuvuosina.

Huitun mukaan taimen eloonjäämisen kannalta ei ole olennaista, onko se kaluttu sentin vai puolen metrin matkalta. 

– Joka tapauksessa nesteiden kierto taimessa häiriintyy, verso kuivuu ja usein kuolee. Pienet taimet voivat kuitenkin toipua syöntikohdan alle jääneiden leposilmujen avulla.

Peltomyyrän aiheuttamia vahinkoja voi esiintyä ihan missä tahansa taimikoissa. Pahimpia ovat pellon metsityskohteet, jonne on istutettu lehtipuita, lähinnä koivua. 

– Peltomyyrälle maistuvat hyvin kaikkien puiden taimet, myös havut. Lisäksi hyvin rehevissä kohteissa kasvaa heinääkin runsaasti ja näillä alueilla peltomyyräkanta on suurempi kuin kivennäismaataimikoissa. 
 

Peltomyyrä ei tarvitse metristä hankea tehdäkseen tuhoa taimelle. Kuva: Otso Huitu 
 

Keskikesällä näkee tuhojen määrän

Metsämyyrä taasen ei syö lehtipuiden taimia, vaan sille kelpaavat vain mänty ja kuusi. Metsämyyrä aloittaa ylhäältä latvasta ja kohdentaa suurimman huomionsa omasta mielestään herkullisimpaan osuuteen eli latvasilmuihin. 

– Metsämyyrä kovertaa silmun ontoksi. Tällaista vahinkoa ei ensin edes huomaa. Tuho johtaa siihen, että taimi vaihtaa latvaa, sillä latvakasvain lakkaa kasvamatta. Kyllähän siihen isolla todennäköisyydellä laatuvika tulee.

Huitun mukaan metsämyyrä ei saa samanlaista, koko taimikkoa kattavaa, laajaa vahinkoa aikaan kuin peltomyyrä. Huitu ei tekisi täydennysistutuspäätöksiä ennen juhannusta, sillä vasta silloin näkee, moniko taimista on kuollut. 

– Ei kannata panikoida liikaa, vaikka jälki näyttäisikin lohduttomalta. Tuntuu siltä, että kaikki olisi syöty, mutta maan alla olevat versot sieltä vielä todennäköisesti nousevat, jos kyse on 1-2 vuoden ikäisistä, syvään istutetuista taimista.

Metsämyyrä saa aikaan vahinkoa taimien latvaosiin. Kuva: Otso Huitu 
 

Ei yhtä selvää ratkaisua

Huitu ei ole pöllötutkija, mutta on varpaitaan kastellut silläkin osa-alueella. Varpuspöllöt voisivat teoriassa pienentää myyräkantaa, mutta vain hyvin paikallisesti. 

– Varpuspöllö on ainoa pöllölaji, joka varastoi isompia määriä pikkujyrsijöitä pönttöönsä. Muut pöllöt eivät kerää saalista, vaan syövät sitä mukaa, kun saalista saavat, Huitu kertoo.

Jos pöllön saa houkuteltua jonkun taimikon viereen pönttöön tai pesimäpuihin, voi sillä olla paikallisesti vaikutusta.

Huitu myöntää, että myyrät ovat metsänomistajille viheliäinen ongelma, johon ei myöskään ole tarjolla yhtä selvää ratkaisua. 

– Ehkä paras keino olisi pari kertaa vuodessa seurata ajankohtaista myyräkatsausta, sillä silloin ehtii vielä varautumaan riskiin. Jos seuraavalle vuodelle on odotettavissa merkittävä myyrähuippu, on se myös hyvin selkeä merkki siitä, että tuhoja on varmasti tulossa.

Huitu ratkaisisi yllä kuvaillun tilanteen niin, että hän ei lähtisi istuttamaan taimia ajanjaksoon, jolloin tuhojen riski on suuri. 

– Siirtäisin suosiolla istutusaikaa vuodella. Sen jälkeen kun myyrähuippu on ohi ja kanta romahtanut, on edessä kaksi hyvinkin turvallista talvea.

Jos hyvin korkeasta myyräkannasta saisi karsittua vaikka puoletkin pois, taimikossa oleva luontainen ravintomäärä riittää myyrille ja taimet saisivat olla rauhassa. 

– Myös lumen polkeminen taimen ympäriltä on yksi vaihtoehto. Se tiivistää lumen maata vasten, jolloin myyrät eivät pääse yhtä vapaasti kulkemaan hangen alla.

Tulevaisuudessa on mahdollista, että myyräkantojen syklit jäävät pois tai muuttuvat radikaalisti, jos ilmasto muuttuu vahvasti. 

– Uskon silti niin sanottuihin huippuvuosiin, mutta niiden ennustamisesta voi tulla hankalaa, jos säännöllisyyttä ei enää olekaan. Jos ennustettavuus kärsii, voivat riskivuodet tulla eteen yllättäenkin.