Näin onnistut metsän lannoituksessa – 5 vinkkiä

1. Korjaa tuhkalla suometsän ravinne-epätasapainoa  

Jos puusto kasvaa suometsässä heikosti, oletuksena on usein, että maa on liian märkää ja tarvittaisiin ojien kunnostamista. Usein heikon kasvun taustalla ovat kuitenkin ongelmat ravinteiden saannissa. Ravinne-epätasapaino on hyvin yleistä ojitetuissa suometsissä. Metsänomistajien ja metsäammattilaisten kannattaa siksi ihan ensimmäisenä varmistaa, onko metsän ravinnetalous kunnossa.   

Tuhkalannoitus sopii hyvin suometsiin. Siitä hyötyvät erityisesti keskiravinteiset sekä viljavat ja paksuturpeiset ojitetut suometsät. Näillä kasvupaikoilla on yleensä tarpeeksi typpeä, mutta pulaa fosforista ja kaliumista. Kasvuhäiriöt puiden latvassa ja oksissa ovat usein merkkejä ravinteiden puutoksesta. Esimerkiksi kaliumin puutos on helppo tunnistaa alikasvoskuusista, joissa ainoastaan uusin neulaskerta on vihreä ja vanhemmat neulaset ovat hailakan keltaisia.  

Tuhkalannoitus on oikealla kasvupaikalla pitkäkestoinen ja tehokas tapa lisätä puuston kasvua ja metsätalouden kannattavuutta. Puutuhkan ravitseva vaikutus kestää kasvupaikasta ja tuhkasta riippuen yli 30 vuotta. Lannoituksella saavutetaan keskimäärin 2–4 kuution lisäkasvu hehtaarilla vuodessa. Lannoitusinvestoinnin tuotto voi näin olla jopa 10 prosenttia.  

Tuhkaa levitetään sen laadusta ja kasvupaikasta riippuen keskimäärin 3 000–5 000 kiloa hehtaarille. Levitys tehdään helikopterilla tai erikseen varustellulla metsätraktorilla.Helikopterilevitys voidaan tehdä myös sulan maan aikaan, mutta maalevitys kannattaa yleensä toteuttaa hakkuun jälkeen talvella, kun ajourat ovat jäässä.  

Tuhkalannoitukseen on mahdollista saada tukea 270 euroa hehtaaria kohden. Tukea kannattaa hakea Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun kautta. Lisätietoa terveyslannoituksen tuesta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.   

Tuhkaa levitetään ajokoneella talvella. Kuva: Jussi Laurila

2. Boorin puute on yleistä Itä-Suomessa ja entisillä viljelymailla  

Myös boorinpuutos aiheuttaa puuston kasvuhäiriöitä. Se on yleistä Itä-Suomen kuusikoissa entisillä kaskiviljelymailla sekä koko maassa entisillä viljelymailla.  

Boorinpuutos tappaa puiden latvakasvaimia ja kärkisilmuja. Merkkejä puutoksesta ovat myös oksatihentymät, monilatvaisuus ja puiden pensasmaisuus. Myös neulaset saattavat olla paksuja ja pitkiä.  

Boorin puute heikentää puiden laatua ja kasvua sekä tuo taloudellisia tappioita metsänomistajalle. Boorilannoitus palauttaa puuston kasvukyvyn ja lisää myös hiilensidontaa. Boorilannoituksen kannattavuus perustuu siihen, että tulevissa hakkuissa metsästä saadaan enemmän arvokasta tukkipuuta kuin jos lannoitus jätettäisiin tekemättä. 

Boorilannoite levitetään metsään nestemäisessä muodossa joko reppuruiskulla tai dronella ilmasta. Solubooria tai muita kiinteitä boorilannoitteita voi levittää käsin metsään. Lannoitetta voi kuljettaa esimerkiksi taimivakassa. Booria voi levittää metsään myös typpi- tai tuhkalannoituksen yhteydessä, jolloin käytetään lannoitetta, johon boori on lisätty valmiiksi.  

Myös boorilannoitukseen voi hakea tukea Metsäkeskuksesta. Terveyslannoituksen tuki boorilannoituksiin on 155 euroa hehtaarilla. Tukihakemus kannattaa tehdä Metsään.fi-palvelussa. Lisätietoja tuesta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.  

Boorilannoitteen levitys onnistuu myös dronella. Kuva: Arto Pulkkinen

3. Lisää kasvua varttuneisiin kivennäismaan kuusikoihin ja männiköihin 

Lannoituksella voi lisätä jo ennestään hyvin kasvavien ja hoidettujen metsien kasvua. Kasvatuslannoituksia tehdään varttuneissa kasvatusmetsissä tai metsissä, joissa uudistushakkuu lähestyy. Kasvatuslannoitukset sopivat kuivahkojen ja tuoreiden kankaiden hoidettuihin männiköihin ja kuusikoihin, joita on monilla metsätiloilla.  

Typen puute rajoittaa puuston kasvua kivennäismailla. Sen vuoksi kasvatuslannoitukseen käytetään typpilannoitetta, jossa on myös fosforia tai booria tai molempia. Typpilannoituksella saatava lisäkasvu on Etelä-Suomessa sopivalla kohteella 12–20 kuutiometriä hehtaarilla alle 10 vuodessa ja Pohjois-Suomessa noin 60–80 prosenttia Etelä-Suomen kasvunlisäyksestä. Kasvatuslannoitus on usein kannattava investointi, jolle on mahdollista saada noin 10–20 prosentin sisäinen korko. 

Lannoitusta tehdään yleensä helikopterilla tai maalevityksenä kuormatraktorilla. Lannoitetta levitetään lannoitetyypistä ja paikasta riippuen 300–800 kilogrammaa hehtaarille.  

Metsänomistaja voi levittää lannoitetta myös itse metsään taimivakasta. Työ vaatii suurin piirtein yhtä paljon aikaa ja vaivaa kuin omatoiminen taimikonhoitotyö.  

Kuivahkon kankaan hyvälaatuinen varttunut kasvatusmetsä sopii hyvin lannoitukseen. Kuva: Tatu Viitasaari

4. Terveyslannoituksen hankintaa ei kannata pitkittää 

Osa puukauppatuloista kannattaa sijoittaa metsän kasvatuslannoituksiin. Lannoitukset kannattaa toteuttaa kerralla isoina kokonaisuuksina, jolloin ne tulevat edullisemmiksi kuin pienten pinta-alojen lannoitukset vuosittain. Terveyslannoitusta ei kuitenkaan kannata lykätä, jos huomaa metsässä ravinnepuutoksia. Esimerkiksi boorinpuutoksen aiheuttamia puuston kasvuhäiriöitä on vaikea korjata myöhemmin.  

5. Tutustu verkkokurssiin lannoituksesta 

Lannoituksen hankinnassa pääset alkuun tutustumalla Metsäkeskuksen Metsälannoituksen mahdollisuudet -verkkokurssiin. Verkkokurssilla pääset perehtymään metsän lannoituksen perusteisiin. Kurssilla tutustutaan lannoitukseen sopiviin kohteisiin, lannoituksen kustannuksiin sekä kannattavuuteen ja sen ympäristövaikutuksiin. Kurssi tarjoaa myös vinkkejä lannoituksen hankintaan ja tietoa terveyslannoituksen tuesta.  

Artikkeli on tehty Toimeksi-,  SuoHitu-  ja KoMe -hankkeiden yhteistyönä. Hankkeet ovat osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta.