Nuoren metsän hoito kannatti – ”Olen tosi tyytyväinen lopputulokseen“

Kouvolalainen Marika Hänninen kävelee ajouraa pitkin metsään, jossa on hiljattain tehty iso urakka. Loppukesästä tiheässä männikössä möyri metsäkone, joka harvensi metsästä lähes 500 kuutiometriä pienpuuta. Hänninen on helpottunut siitä, että metsät on viimeinkin hoidettu ja puilla tilaa kasvaa. 

– Tässä on takana tuttu tarina, eli metsiin oli jäänyt hoitorästejä. Metsät siirtyivät minun ja sisarusten metsäyhtymälle sukupolvenvaihdoksessa muutamia vuosia sitten, enkä siinä heti ollut hereillä. Aina ei ehdi kaikkea, Hänninen kertoo. 

Vuosi takaperin hän otti yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen ja pallotteli eri vaihtoehtoja. Metsäasiantuntija Hanna Virtanen ehdotti, että metsistä voisi korjata energiapuuta. 

–Harkitsin sitä pitkään. Ajattelin, että metsää on joka tapauksessa pakko harventaa, muuten se alkaa kituuttaa. Energiapuuna risu menee hyötykäyttöön ja sen korjuu työllistää. Vaihtoehtona on tuoda kivihiiltä ulkomailta tai polttaa turvetta energiaksi, joten niihin verrattuna puun käyttö on järkevää, Hänninen pohtii. 

Metsään tuli lisää kasvutilaa harvennushakkuun jälkeen. 

Hän ajatteli myös, että kannattaa hoitaa isompi ala kerralla kuntoon ja korjata metsistä vain energiapuuta, vaikka osa puusta olisi saattanut sopia kuitupuuksikin. Näin urakka hoitui kätevästi ja energiapuuta kertyi kerralla suuri määrä. 

Metsistä korjattu pienpuu haketetaan ja ohjataan sopivaan lämpölaitokseen, jossa se poltetaan energiaksi. 

Kohti jatkuvaa kasvatusta 

Marika Hänninen on kouluttautunut aikanaan metsätalousinsinööriksi, mutta nykyään hän työskentelee erä- ja luonto-oppaana Repoveden kansallispuiston alueella. Luonto, retkeilymahdollisuudet ja maisema ovat hänelle tärkeitä. 

– Ennen tätä nuoren metsän hoitoa käytiin tarkasti läpi tiettyjä asioita. Olin tiukkana siitä, että lintujen pesimäaikaan ei tehdä mitään toimenpiteitä. Halusin myös, että harvennuksessa metsän pohjaa ei raivata kokonaan, että metsään jää kerroksellisuutta. 

Hänninen ja hänen sisaruksensa aikovat jatkossa kasvattaa nyt harvennettuja metsiä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä niin, että siellä on eri-ikäisiä ja kokoisia puita ja aluskasvillisuutta. Jatkuva kasvatus on Hännisen mielestä hyvä valinta, koska monet eläimet ja kasvit hyötyvät peitteisyydestä. Myös maisemalla on merkitystä. 

– Kansallispuiston retkeilyreitti kulkee meidän metsien läpi. Sen vuoksi haluan, että metsä on mukavan näköistä. Nyt kun katson lopputulosta, olen tosi tyytyväinen, Hänninen sanoo. 

Harvennuksessa metsään jätettiin myös eri puulajeja, kuten koivuja ja pihlajia. Näin Hänninen halusi varmistaa, että metsä säilyy terveenä, eikä ole niin altis erilaisille metsätuhoille kuin yhden puulajin metsä. 

Kannot muistuttavat energiapuusavotasta. Pienpuuta polttamalla tuotetaan energiaa lämpölaitoksissa.  

Kemera-tuki paikkaa kuluja

Nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen voi hakea kemera-tukea Suomen metsäkeskuksesta. Hännisen ja hänen sisarustensa metsissä tehtiin metsänhoitotöitä yhteensä noin 8 hehtaarin alalla kuudella eri leimikolla, ja kemera-tukea he saivat kolmelta leimikolta. Tukea maksettiin reilusti yli tuhat euroa. 

– Oikein hyvä, että saa tukea. Tein itse metsissä ennakkoraivausta ennen varsinaista harvennusta viime talvena. Tuella saa katettua hyvin esimerkiksi bensakuluja. 

Hännisen mukaan metsänhoito on hyvä sijoitus metsän tulevaisuuteen. Hänen ja sisarustensa metsät ovat periytyneet heidän suvussaan aina isojaosta saakka. 

– Ajat muuttuvat ja myös metsänhoitomenetelmät muuttuvat. Sotien jälkeen oli tarvetta hoitaa metsää tietyllä tavalla, että saadaan puuta teollisuuteen ja sotakorvausten maksuun. Nyt on erilainen aika ja voidaan kokeilla jotain muuta, Hänninen sanoo ja viittaa jatkuvaan kasvatukseen. 

Marika Hänninen oli tyytyväinen metsänhoitotyön jälkeen ja siitä maksettuun kemera-tukeen.