Saako puita kaataa mökkitontilta ja milloin tarvitaan maisematyölupa? – 5 kysymystä kaavoituksesta

Kaavamääräykset voivat rajoittaa metsien käyttöä. Erilaisilla kaavamerkinnöillä turvataan maisemaa, luontoarvoja tai virkistyskäyttöä. Kyseisten merkintöjen käyttö on lisääntynyt, etenkin tiheästi asutussa Etelä-Suomessa kaupunki- ja taajama-alueilla ja niiden läheisyydessä.    

1. Miten kaavoitus vaikuttaa metsien käyttöön? 

– Eri kaavatasoilta tulee erilaisia määräyksiä. Metsänomistajan kannattaa selvittää, sijaitsevatko metsät sellaisella kaava-alueella, jossa metsälaki on voimassa. Maakuntakaavatasolla kaikkialla muualla paitsi suojeluun varatulla alueella sovelletaan metsälakia. Yleiskaava-alueella ei sovelleta metsälakia, ellei aluetta ole osoitettu maa- ja metsätalouteen tai virkistykseen. Asemakaavatasolla metsälaki on voimassa vain, jos alue on osoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön. Kaavoituksessa pätee tietynlainen hierarkia, että sovelletaan aina kullakin alueella voimassa olevaa tarkinta kaavaa.  

– Jos metsät sijaitsevat alueella, jossa metsälakia ei sovelleta, ei metsänomistaja voi saada metsänhoitotöihin kemera-tukea eikä suojeluun ympäristötukea. Tämä voi yllättää ja tuottaa pettymyksen monelle metsänomistajalle. Metsäkeskus myöntää kemera-tukia esimerkiksi taimikonhoitoon, nuoren metsän hoitoon, suometsänhoitoon, yksityisteiden perusparannuksiin sekä terveyslannoituksiin.  

– Vastaavasti tällaisilla alueilla eivät ole voimassa myöskään metsätuholain velvoitteet, eli metsänomistajalla ei ole velvollisuutta poistaa kesällä metsistä puita, joista hyönteistuhot voivat levitä. Metsänomistaja ei ole myöskään velvollinen korvaamaan kenellekään, jos näin käy. Kaavassa voi olla myös erikseen suojelumääräyksiä, jotka rajoittavat hakkuita.  

2. Mitä metsänomistajan kannattaa selvittää ja mistä saa tietoa? 

– Jos aikoo ostaa metsää kaava-alueelta, täytyy kaavamerkinnät ehdottomasti tarkistaa siitä kunnasta, minkä alueella metsät sijaitsevat. Kunnan viranomaisilta kannattaa lisäksi kysyä, mitä eri merkinnät käytännössä tarkoittavat ja rajoittavatko ne jollakin tavalla metsien hoitoa ja käyttöä. Samoja kaavamerkintöjä saatetaan tulkita hieman eri tavoin eri kunnissa. Metsänomistajalle tulee olla täysin selvää, mitä eri merkinnät tarkoittavat alueen käytölle. Kannattaa myös olla tarkkana, että rajaukset ovat kaavassa merkitty oikein.  

– Metsäkiinteistökauppojen yhteydessä on yleensä kerrottu, mikä on kaavatilanne. Kannattaa kuitenkin vielä varmistaa kunnasta, onko alueella kaavaprosessi meneillään ja onko kaavaan tulossa metsien käyttöä rajoittavia merkintöjä. Esimerkiksi jos kaavaan on merkitty suojelualuevaraus, voi se hankaloittaa puukauppaa. Metsäammattilaiset eivät välttämättä uskalla ostaa puuta tällaisilta alueilta, ja metsänomistaja saattaa jäädä tyhjän päälle.
 

On hyvä varmistaa etukäteen omasta kunnasta, saako omalta pihalta kaataa puita ja minkä verran. Kuva: Helena Pahkala 

3. Saako omalta pihalta tai mökkitontilta kaataa puita vai tarvitaanko siihen lupa?  

– Yleensä tontilta saa kaataa muutamia puita, kun tontti on asemakaava-alueella. Vähäiset toimenpiteet ovat sallittuja. Kannattaa kuitenkin ottaa varman päälle ja varmistaa omasta kunnasta, onko asemakaavassa rajoituksia puiden kaatoon. Joskus joku yksittäinen puukin voi olla maisemallisesti arvokas. Monen kunnan asemakaava-alueella rajana on viisi puuta, jotka voi vapaasti kaataa omasta pihasta tai mökkitontilta. Se riippuu paljon alueen sijainnistakin, mitä saa tehdä. Jos ollaan kaupunkialueella, missä on myös naapureita, voi puiden kaatojen kanssa olla tarkempaa kuin syrjäisemmällä tontilla.  

4. Milloin tarvitaan maisematyölupaa ja miten sen saa? 

– Joskus kaavamerkinnässä tai -määräyksessä lukee, että maisemaa muuttavaan toimenpiteeseen vaaditaan maisematyölupa. Yleensä nämä alueet ovat virkistysalueita tai esimerkiksi rantametsiä, joilla on maisemallista arvoa. Näillä alueilla katsotaan, että hakkuut tai metsänhoito voivat muuttaa maisemaa niin, että niihin täytyy hakea erikseen lupa. Asemakaava-alueella täytyy aina hakea maisematyölupaa, jos suunnittelee hakkuita tai metsänhoitotöitä.  

– Maisematyölupaa haetaan kunnasta ja usein siinä täytyy kuulla myös naapureita. Maisematyölupien hinta vaihtelee kunnittain, mutta puhutaan muutamista sadoista euroista hehtaarilta. Naapureiden kuuleminen voi olla kalliimpaa kuin itse maisematyölupa, eli se kannattaa mahdollisuuksien mukaan tehdä itse. Sen voi tehdä niin, että kerrot paperilla, mitä metsätöitä aiot tehdä ja pyydät kaikilta tonttinaapureilta allekirjoitukset. Kuntien verkkosivuilla voi olla tarjolla myös valmiita asiakirjoja kuulemista varten.  
 

​​​​​​​Asemakaava-alueella asutuksen läheisyydessä hakkuuseen ja metsänhoitotöihin täytyy aina hakea maisematyölupa.

5. Voiko metsänomistaja vaikuttaa kaavoitukseen? 

– Metsänomistaja voi kertoa mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Kaavoittaja punnitsee sitä ja antaa siihen vastineen. Monessa kunnassa sen jälkeen tulee ehdotus, josta maanomistaja voi vielä antaa muistutuksen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa kaavoitukseen pääsee vaikuttamaan sitä parempi.

– Metsänomistajien kannattaa seurata oman kunnan verkkosivuja tai ilmoitustaulua, minne kaavaluonnokset laitetaan usein nähtäville kuukautta tai kahta ennen kuin niistä päätetään. Kunnat laativat myös kaavoituskatsauksia, joista voi katsoa, millaista kaavoitusta on suunnitteilla.