Satelliittikuvat paljastavat alkavan metsätuhon

Hakkuuaukon reunassa on useita harmaita ja kuivuneita kuusia, jotka ovat pudottaneet neulasensa. Puihin on iskenyt kirjanpainajakuoriainen, joka tuhoaa varttuneita kuusikoita ja aiheuttaa vuosittain mittavia taloudellisia tappioita metsänomistajille. 

– Hankala tilanne. Naapurin puolella on myös tuhoja, mutta en tiedä, kenen metsiä ne ovat. Tämä paikka on täällä metsän keskellä vähän piilossa, eikä ole tullut joka nurkalla käytyä ja kierrettyä. Sen vuoksi tuho on jäänyt huomaamatta, kertoo metsänomistaja Jukka Harju.

Harjun metsät ovat Miehikkälässä, Kaakkois-Suomessa, missä hyönteistuhoja on ollut viime vuosina runsaasti. Suomen metsäkeskuksen tuhohavainnointihankkeessa testataan tänä kesänä alueella metsätuhojen havainnointia tarkoista satelliittikuvista. Harjun metsän kuolleet puut havaittiin juuri näistä satelliittikuvista ja sen jälkeen metsänomistaja sai tiedon mahdollisesta alkavasta tuhosta.

– Ideana on paikallistaa alkuvaiheen metsätuhoja ja tiedottaa niistä mahdollisimman nopeasti metsänomistajille, että nyt on tilanne päällä. Metsänomistajan ei tarvitse lähteä etsimään tuhoja umpimähkään, kun tiedämme tarkan paikan, missä kuolleita puita on, kertoo tuhohavainnointihankkeen projektipäällikkö Lauri Haataja Suomen metsäkeskuksesta. 

Tuhohavainnointihanketta rahoittaa Business Finland, ja kumppaneina hankkeessa ovat KOKO Forest Oy ja Sitowise Oy. 
 

Satelliittikuvasta kuolleet puut erottuvat harmaina. Lähde: SkyWatch
 

Nopeus on valttia hyönteistuhojen pysäyttämisessä

Satelliittihavainnoinnin avulla mahdollisia metsätuhoja voidaan havaita jo varhaisessa vaiheessa, ennen kun ne ehtivät levitä laajemmalle alueelle. Nopea toiminta ja metsien tarkkailu onkin ensiarvoisen tärkeää.

– Pahimmassa tapauksessa arvokkaat tukkipuut voivat muuttua 4–8 viikossa polttopuuksi, kun tuhohyönteinen iskeytyy niihin. Kun kaarna alkaa tippua, tukit eivät enää kelpaa sahalle, sanoo metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen Metsäkeskuksesta. 

Tänä vuonna satelliittihavainnointimenetelmää testataan Kaakkois-Suomen lisäksi Etelä- ja Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. Pilottivaiheessa tuhoja havainnoidaan noin 3 000 neliökilometrin pinta-alalta. 

– Ensi vuonna havainnointi laajenee, mutta ei varmasti ihan koko Suomeen. Keskitymme jatkossakin pahimpiin hyönteistuhojen riskialueisiin. Se on kustannuskysymys, Haataja sanoo.
 

- Kirjanpainajatuhot eivät ole ainakaan vähenemässä tulevina vuosina, toteaa tuhohavainnointihankkeen projektipäällikkö Lauri Haataja. 
 

Kuluvan kesän aikana Metsäkeskus kerää kattavasti droneilla ja maastossa tietoa, jota käytetään KOKO Forestin ja Sitowisen tuottaman satelliittihavainnoinnin opetus- ja vertailuaineistona. Vertailuaineistolla varmistetaan satelliittihavaintojen luotettavuutta. 

– Ensi kesästä alkaen kuolleista puista ja mahdollisesti leviävistä tuhoista lähtee metsänomistajille tietoa sähköpostilla tai tekstiviestillä. Arviona on, että tuhannet metsänomistajat tulevat saamaan viestin, Haataja sanoo.

– Tästä palvelusta on hyötyä erityisesti etämetsänomistajille, joilla ei välttämättä ole aikaa tai mahdollisuutta tarkkailla säännöllisesti omia metsiään. Ne voivat olla aika oman onnensa nojassa, sanoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Metsäkeskuksesta.  

Viestissä ei anneta tarkkoja toimintaohjeita tuhojen pysäyttämiseen, vaan se toimii enemmänkin herättelynä. Viestissä kehotetaan, että metsänomistajat kävisivät tai pyytäisivät metsäammattilaista käymään arvioimassa tilanteen metsässä. 

– Havainnot kuolleista puista tulevat myös karttatasoksi Metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun. Palvelusta metsänomistajat näkevät omissa metsissään olevat kuolleet puut ja mahdolliset metsätuhojen alut. Metsään.fi-palvelusta metsänomistajat voivat hakea myös metsäammattilaisia avuksi tuhotilanteen arviointiin ja jatkotoimien suunnitteluun, Haataja kertoo.
 

 Kirjanpainajakuoriaiset iskevät usein heikentyneisiin kuusiin esimerkiksi hakkuuaukkojen reunoilla tai paahteisilla rinteillä.
 

Metsätuhot voivat lisääntyä tulevina vuosina

Metsätuhojen ennakoidaan lisääntyvän lähivuosina, kun ilmasto lämpenee. Ilmastonmuutos lisää tuulituhoja, pitkiä hellejaksoja, sienitautien leviämistä sekä niiden seurauksena myös hyönteistuhoja metsissä. 

Keski-Euroopassa, Etelä-Ruotsissa ja Baltiassa on ollut laajoja kuusikoiden kirjanpainajatuhoja jo useana kesänä peräkkäin. Metsä- ja biotalousyksikön asiantuntija Pasi Mäkelä maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että Suomessa metsät ovat suuressa mittakaavassa terveitä ja metsätuhot ovat moneen muuhun maahan verrattuna vähäisiä. Tästä huolimatta viime vuosina Suomessakin metsätuhoja on alkanut esiintyä entistä enemmän etenkin kuusikoissa.

– Metsätuhoihin varaudutaan ministeriössä yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen kanssa. Luonnonvarakeskuksen kanssa päivitetään parhaillaan yleistä metsätuhojen varautumissuunnitelmaa. Tulevaisuudessa on mahdollista, että varautumissuunnitelmia tehdään tarkemmin myös tuhonaiheuttajakohtaisesti esimerkiksi kirjanpainajatuhoihin varautumiseksi, Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan ministeriö, Luonnonvarakeskus ja Metsäkeskus eivät kuitenkaan pysty varautumaan metsätuhoihin tai torjumaan niitä ilman metsäalan toimijoiden ja metsänomistajien aktiivista toimintaa. Metsätuhoja pitää havainnoida jatkuvasti ja tarvittaessa poistaa metsistä vahingoittuneita puita. 

– Tuhohavainnointihankkeen tulokset ovat lupaavia ja tulevaisuudessa satelliittihavainnoinnista on toivottavasti hyötyä toimijoille ja metsänomistajille tuhojen seurannassa ja torjunnassa, Mäkelä sanoo.

Metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen Metsäkeskuksesta, metsänomistaja Jukka Harju ja Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka keskustelevat metsätuhoista. Satelliittiseurannasta toivotaan apua siihen, että hyönteistuhot havaittaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tieto kulkisi nopeasti myös metsänomistajille.  
 

Kirjanpainajat iskevät heikentyneisiin puihin

Kirjanpainaja on merkittävin hyönteistuhojen aiheuttaja kuusimetsissä. Kirjanpainajatuhoja alkaa tulla, kun kuuset kärsivät kuivuudesta. Tätä tapahtuu pitkien hellejaksojen aikana. 

– Neulaset muuttuvat vaaleammiksi ja puun latvus harsuuntuu. Kirjanpainajat iskevät usein heikentyneisiin puihin paahteisilla metsänreunoilla tai rinteillä. Tuho voi saada alkunsa myös myrskytuulen kaatamista puista, joista tuhohyönteiset lähtevät leviämään lähiympäristön heikentyneisiin puihin, Juho Kokkonen kertoo. 

Jukka Harjun metsässä hakkuuaukon reunalla on useita tuulen kaatamia kuusia. Tuho on voinut lähteä liikkeelle niistä tai sitten naapuritilan puolelta kuivuneista kuusista. Osa puista on kuollut jo muutama vuosi sitten. Niistä ei enää tarvitse kantaa huolta, sillä kirjanpainajatuho ei enää leviä vanhoista kuolleista puista. 

– Kuorensa kokonaan pudottaneet, kirjanpainajan tappamat kuuset on päinvastoin suositeltavaa jättää metsään lahopuuksi, sillä ne toimivat kaarnakuoriaisten vihollisten lisääntymispaikkoina, Kokkonen sanoo. 

Harju on tyytyväinen, kun sai tietää satelliittihavainnointipilotin kautta alkavista tuhoista metsissään. 

– Minulla on tässä kuusikkoa, joka vaihtuu sitten mäntymetsään. Nyt pitää seuraavaksi miettiä, mitä teen, ettei tuho pääse tästä enää leviämään, Harju sanoo. 
 

Vanhoista kuolleista puista kirjanpainajatuho ei enää leviä, ja niitä voi huoletta jättää metsään lahopuuksi.

​​​​​​​

Juho Kokkonen huomaa tuoreita kirjanpainajan iskeymiä kuusissa. Ne tunnistaa pihkavuodoista ja ruskeasta purusta kuusen juurella.