Suunnittele suometsän puunkorjuu hyvin
Voiko suometsästä korjata puuta sulan maan aikana? Entä kuinka voi vähentää korjuuvaurioita? Ilmastonmuutos ja lauhat talvet haastavat perinteistä talvikorjuuta, mutta puunkorjuumenetelmät ja –kalusto kehittyvät ja mahdollistavat aiempaa monipuolisemman korjuun.
Poimintahakkuissa voi erittäin herkästi syntyä korjuuvaurioita. Sen vuoksi poimintahakkuut kannattaa ajoittaa parhaille talvikeleille, jos se on mahdollista. Kuva: Jussi Laurila
Suomi on suometsien maa. Tällä hetkellä vajaa neljännes Suomen puustosta kasvaa turvemailla. Suometsät kuten yleensäkin metsät ovat Suomessa pääsääntöisesti yksityisomistuksessa. Vähintään yhden hehtaarin suometsää omistavia on lähes 300 000.
Etenkin suomaakunnissa kuten Etelä-, Keski-, ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että metsänomistajalla on myös suometsää. Soita uudisojitettiin runsaasti 1960–1980-luvuilla. Nyt valtaosalle näistä kohteista on kasvanut puustoa, jota kannattaa myös taloudellisesti hyödyntää.
Ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa talvikorjuuta
Talvinen kausi, jolloin turvemaa on metsäkoneita kantavassa roudassa, on usein aiempaa lyhyempi ja varsinkin Etelä-Suomessa saattaa jäädä kokonaan tulematta. Tämän lisäksi vuosittainen vaihtelu on erittäin suurta. Talvi saattaa nykyilmastossa tulla joulukuussa tai vasta helmikuussa.
Toisaalta talvisissakin olosuhteissa lumipeite suojaa turvemaita jäätymiseltä, ja maaperä voi olla sulana läpi talven. Tämä aiheuttaa ikäviä yllätyksiä puunkorjuussa.
Märkä ja vähäroutainen talvi on monesti hankalampi puunkorjuussa kuin kuiva kesä. Kuva: Tatu Viitasaari
Talvikaudella kannattaa korjata puuta kaikkein vaikeimmilta kohteilta
Suometsiä on monenlaisia niin maaperältään kuin puustoltaankin. Metsänhoito ja hakkuut tulee suunnitella aina leimikon ominaispiirteet kuten esimerkiksi maaperä, kuljetusyhteydet ja puusto huomioiden.
Uudistamis-, pienaukko- ja kaistalehakkuut soveltuvat yleensä hyvin sulan maan aikaiseen puunkorjuuseen. Näissä hakkuissa kertyy runsaasti hakkuutähteitä, joilla voidaan vahvistaa maaperää ja ajoreitit voidaan valita vapaammin. Lisäksi pieni maanpinnan rikkoutuminen ei aiheuta vahinkoa.Runsaspuustoisten rämeiden harvennukset onnistuvat yleensä sulan maan aikaan. Sulan maan aikaan toimiminen vaatii tarkkaa kohdevalintaa sekä hyvää korjuun suunnittelua.
Korjuuvaurioille erityisen herkät kohteet kuten kuusikoiden ensiharvennukset ja poimintahakkuut tulisi pyrkiä korjaamaan jäätyneen maan aikaan. Näin vähennetään myös juurikäävän leviämisen riskiä. Talvikorjuuseen joudutaan turvautumaan myös niissä tapauksissa, kun lähi- ja kaukokuljetusyhteydet sitä vaativat. Hakkuualue voi esimerkiksi sijaita paikassa, josta puut täytyisi kuljettaa heikosti kantavan alueen tai esimerkiksi viljellyn pellon yli varastopaikalle. Tällaisissa tapauksissa kuljetus kesäaikaan ei onnistu. Myös varastopaikalle johtavan tieverkoston kantavuus voi ohjata leimikon talvikorjuuseen.
Kaistalehakkuu onnistuu sopivalla kohteella ja kalustolla hyvin myös sulan maan aikaan. Kuva: Jussi Laurila
Konekalustolla on suuri merkitys
Sulan maan aikaisessa puunkorjuussa on tapahtunut merkittäviä kehitysaskeleita. Erityisesti konekalusto ja kantavat telaratkaisut ovat kehittyneet viime vuosina. Metsäkoneiden teloilla tarkoitetaan yleensä kumipyörien päälle asennettavia metallisia teloja, joilla haetaan pitoa ja kantavuutta. Suometsien sulan maan aikaisessa puunkorjuussa teloilla parannetaan kantavuutta. Telat asennetaan yleensä yhdistämään kaksi telipyörää. Markkinoilla on myös yhden renkaan päälle asennettavia pyöräteloja.
Leveät telat jakavat metsäkoneen painon laajemmalle alueelle, joka ehkäisee urapainaumien syntymistä. Hurjasta ulkonäöstä huolimatta kantavilla teloilla varustellun koneen maastokelpoisuus pehmeällä suopohjalla on huomattavasti parempi kuin samalla koneella ilman teloja.
Suometsänhoito ja sen menetelmät monipuolistuvat. Etenkin rehevillä turvemailla pyritään vähentämään ilmastoa ja vesistöä kuormittavia päästöjä peitteisillä metsänkasvatusmenetelmillä. Nämä kohteet ovat kuitenkin herkkiä puunkorjuuvaurioille. Etenkin kuusikot ovat herkkiä juuristovaurioille. Tällaiset kohteet olisi parasta korjata maan ollessa koneen kantavassa roudassa. Toisaalta esimerkiksi kaistalehakkuita voi toteuttaa yleensä hyvin sulan maan aikaan. Näissä kohteissa pienet maanpinnat rikkoumat edesauttavat taimettumista.
Kahdeksanpyöräinen ajokone varusteltuna kantavilla teloilla kerää puita sulan maan aikaan rämeeltä, jossa on yli metrin paksu turvekerros. Kuva: Tatu Viitasaari
Suometsien sadonkorjuu –hanke
- Suometsien sadonkorjuu -hanke on Suomen metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteishanke.
- Yhteiset laajapohjaiset kehittämishankkeet osaltaan mahdollistavat uusimman tutkimustiedon jalkauttamisen metsänomistajien ja toimijoiden hyödynnettäväksi.
- Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittavat hanketta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.
Vinkki!
Lisätietoa suometsien eri käsittelyvaihtoehdoista on Metsään-lehden artikkelissa: Suometsissä kasvaa merkittävä määrä puuta, mutta miten niitä kannattaisi hoitaa?
Tutustu Metsäkeskuksen korjuukelpoisuuskarttoihin. Korjuukelpoisuuskartoilla on tietoa maan kantavuudesta eri vuodenaikoina lähes koko maan alueelta. Metsänomistaja voi tarkistaa omien suunniteltujen hakkuualojen, eli leimikoiden, korjuukelpoisuuden myös Metsään.fi-palvelusta.
Katso SUO-hankkeen video puuntuotannosta ja kestävästä suometsien hoidosta.
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.
Kommentit
Mielestäni Varsinkin Suomen keskimäärin hyvin pienillä tiloilla joilla puuta voidaan hakata vain muutaman kerran omistajan elinaikana.Hakkuut ja harvennukset niin soilla kuin kuusikoissa pitäisi keskittää vain talvi ja routaaikaan!Se vähentäisi tulevissa hakkuissa lahopuun määrää ja pienentäisi samalla tuholaishyönteisten mahdollisuutta tuhota metsän.Korjuu kone pitäisi olla mitoitettu oikein tarpeeseen Täyskantvalla telavarustuksella Pelkillä ketjuilla ja harvoilla teloilla ei tulisi laskkea konetta omaan metsään.Kuljettajan koulutus ja ammattitaito korostuu.Soilla ja kuusikoissa.Entisten turvesoiden metsitys yritys suurella valtion tuella on mielestäni tyhmää.Voisi kokeilla esim Kuitu/öljyhampunkasvatusta :Onhan sen kuidun tuotanto joka vuosi noin2,5in kertainen verrattuna metsän kuidun tuottoon päälle Hyvälaatuinen terveellinen ruokaöljy ja Kasviproteiini suoraan kotitalouksien ja ruokateollisuuden käyttöön.Ja myös syväjuurinen ja "hiilensidonnaltaankin hyvä"vaatiimaton Lisälannoitustarpeelle.Tietysti kasvialusta pitää olla esim puimrin kantava.Kakarasta metsissäjuossut jo seitsemänkymppinen ukko. HyvääPääsiäistä Kaikille
En omista suometsää, mutta eiköhän entisten turvesoiden metsittäminen ole hyvä ratkaisu ilmastonmuutoksen torjumiseksi.