Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Biohiileltä odotetaan paljon

Biohiili voi ratkaista monta tulevaisuuden ongelmaa. Tamperelainen Carbofex tuottaa hiiltä kasvualustaksi lähimetsien ensiharvennuspuusta.

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Mustaa biohiiltä kasassa valkoisella taustalla.

Biohiilessä on huokoinen rakenne, joka sitoo vettä ja ravinteita.

12.03.2019

Teksti ja kuvat: Outi Tehomaa

Tehdashallin keskellä on valtavia säkkejä täynnä hiilimurskaa, joka ei olekaan mitä tahansa grillin täytettä. Säkit on täytetty biohiilellä, johon kohdistuu tällä hetkellä suuria odotuksia.

Biohiiltä testataan Suomessa kasvualustana, vesien puhdistuksessa ja esimerkiksi hulevesien käsittelyssä. Hiilimurskeen harteille sovitetaan myös ilmastosankarin viittaa.

- Biohiili on pelloille sijoitettuna pitkäikäinen hiilinielu. Yksi kilo biohiiltä sitoo ilmasta 3,5 kiloa hiilidioksidia, mutta ei vapauta sitä yhtään kiertoon. Lisäksi sen tuotanto on hiilinegatiivista. Biohiili voi tulevaisuudessa olla yksi ratkaisu ilmastonmuutoksen hillinnässä, jos se saadaan käyttöön isossa mittakaavassa, sanoo biohiiltä tuottavan Carbofexin toimitusjohtaja Sampo Tukiainen.

Tampereen Hiedanrannan alueella toimiva Carbofexin tehdas on yksi Suomen suurimpia biohiilen tuottajia. Pari vuotta sitten perustettu laitos puskee markkinoille noin 700 -1 000 tonnia biohiiltä vuodessa. Hiilen valmistukseen käytetään puuta, jota saadaan lähimetsien ensiharvennuksista.

Carbofexin toimitusjohtaja Sampo Tukiainen pitää käsissään metsähaketta, josta valmistetaan biohiiltä. Taustalla on iso hakekasa.

Biohiiltä valmistetaan kuumentamalla puuhaketta hapettomissa olosuhteissa, kertoo Carbofexin toimitusjohtaja Sampo Tukiainen.

 

Toimitusjohtajan mukaan biohiiltä voidaan valmistaa lähes mistä tahansa eloperäisestä biomassasta, kuten pajusta, oljesta tai vaikkapa biojätteestä. Tuotantotapaan vaikuttaa se, millaiset ominaisuudet lopputuotteeseen halutaan. Carbofexin biohiili on tuotettu niin, että se sopii hyvin kasvien kasvualustaksi.

- Biohiilessä on huokoinen rakenne, joka sitoo vettä ja ravinteita. Se pidättää esimerkiksi maaperästä tehokkaasti typpeä kasvien juuriston käyttöön ja siinä on paljon tarttumapintaa maaperän mikrobeille. Biohiiltä voi käyttää myös kompostointiin, Tukiainen kertoo.

Luonnonvaroista arvokkaita tuotteita 

Ylöjärveläinen Sampo Tukiainen kiinnostui jo nuorena energiantuotannosta ja uppoutui lukemaan tietokirjoista seikkaperäisiä kuvauksia kuivatislausteknologiasta ja teollisuusprosesseista. Molemmat isoisät olivat metsäteollisuudessa töissä, ja Tukiainen uskoo myös heidän esimerkkinsä innostaneen nykyiseen uravalintaan.

- Perustimme 1990-luvulla lukiokavereiden kanssa grillihiilitehtaan, jossa tuotimme hiiltä ja tervaa kesätöinä. Olen siis oikeastaan siitä lähtien ollut tällä alalla, hän kertoo.

Tukiainen opiskeli Tampereen teknillisessä yliopistossa kemiaa ja voimalaitostekniikkaa, jotka kasvattivat osaamista. Opinnoissaan hän perehtyi erityisesti puhtaaseen energiantuotantoon ja CHP-teknologiaan, eli sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Tukiainen kuvailee itseään leikillään ”hulluksi keksijäksi”, joka yrittää pelastaa maailman.

- Ilmastonmuutos, vesistöjen tila sekä ravinnon tuotanto kasvavalle ihmismäärälle ovat maailmanlaajuisia tulevaisuuden ongelmia. Esimerkiksi viljelyssä tulisi vähentää turpeen ja kemiallisten lannoitteiden käyttöä, joista tulee ravinnekuormaa vesistöihin. Luonnonvaroista tulisi tuottaa säästeliäästi arvokkaita tuotteita, jotka kuormittavat ilmastoa ja ympäristöä mahdollisimman vähän, Tukiainen sanoo.

Carbofexin tuotantotilat. Tehdastilan takaosassa on uuneja, joissa biohiiltä valmistetaan. Etualalla on isoja säkkejä, johon on pakattu valmista biohiiltä. ​​​​​​​​​​​​​​

Carbofexin biohiilitehdas tuottaa noin 700 -1 000 tonnia biohiiltä vuodessa. Sivutuotteena syntyy kaukolämpöä.

 

Useita kokeiluja käynnissä

Suomessa biohiilen käyttö on edelleen pientä ja kokeiluluonteista, mutta kiinnostus kasvaa koko ajan. Esimerkiksi Mikkeliin rakennetaan tänä vuonna biohiilisuodatusjärjestelmä kaupungin hulevesille, eli sade- ja sulamisvesille. Loimaalla biohiiltä kylvettiin viime syksynä peltokoealalle, jossa testataan sen tehoa maanparannusaineena.

Tukholmassa biohiiltä on käytetty sepelin kanssa kaupungin istutusten kasvualustana ja hulevesien käsittelyssä jo noin vuosikymmenen ajan. Suomessakin useassa kaupungissa biohiiltä kokeillaan parhaillaan viherrakentamisessa, puiden ja pensaiden kasvualustana.

Toimitusjohtaja Tukiainen seuraa tarkasti keskustelua ja tutkimustuloksia biohiilen käytöstä.

- Biohiiltä on käytetty tiettävästi maanparannukseen jo tuhansia vuosia sitten. Keksintönä siis oikeastaan ikivanha juttu, joka on nyt löydetty uudelleen.

 

Sampo Tukiainen ja viherkasvi, jonka kasvualustana on biohiiltä. ​​​​​​​

Biohiiltä voidaan käyttää muun muassa kasvualustana ja kompostoinnissa.

Kommentit
Heikki Kokkonen 17.04.2019 klo 16:53

Hienoa Sampo ! Hiilen eri sovelluskohteiden pilotointi kuten monistuskelpoisen teknologian kehittäminen vastaamaan tulevaa kysyntätarvetta ovat jaloa toimintaa näissä ilmastonmuutostalkoissa !!

Jussi Puhakka; Mönni 18.04.2019 klo 11:25

Hyvä juttu; metsään kannattaa panostaa

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.