Energiapuu lämmöksi monen vaiheen kautta
Talven paukkupakkasilla kaukolämpötalojen pattereista hohkaava lämpö on päätepiste pitkässä tuotantoketjussa, jonka alku on metsänomistajan energiapuuleimikossa. Kannon ja lämpöpatterin väliin mahtuu esimerkiksi hämeenlinnalaiselta energiayhtiö Loimualta monta eri vaihetta ja toimijaa sekä tarkkaa logistiikkaa.
Operointipäällikkö Karoliina Kärkäs Loimua Oy:stä kertoo, että energiayhtiön käyttämistä polttoaineista puupolttoaineen osuus on lähes 90 prosenttia.
Kotimaisten puupolttoaineiden kysyntä ja käyttö kasvoivat viime talvena, kun energiapuutoimitukset Venäjältä loppuivat. Kaukolämpötuotannossa energiapuun merkitys korostui entisestään, kun monet isot lämpölaitokset ovat siirtyneet pitkälti puupolttoaineisiin.
– Meille puupohjaisten polttoaineiden merkitys on iso. Viime vuonna puupolttoaineen osuus nousi jo lähes 90 prosenttiin kokonaiskäytöstä, päivittää Loimua Oy:n tilanteen yrityksen operointipäällikkö Karoliina Kärkäs.
Hämeessä, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla toimivan Loimuan pääliiketoiminta on kaukolämmön tuotanto. Vanajan voimalaitos Hämeenlinnassa on sen suurin yksikkö. Kaikkiaan yritys käyttää vuodessa puupolttoaineita reilut 600 gigawattituntia eli noin 350 000 kiintokuutiometriä puuta.
Puupolttoainetta metsistä
Loimuan käyttämä puupolttoainepaletti kattaa kaiken metsästä saatavan puun eli kokopuun, karsitun rangan, metsätähteen ja kannot. Lisäksi polttoon menee myös purua ja kuorta sekä jonkin verran puhdasta kierrätyspuuta.
Kärkkään mukaan energiapuu pyritään hankkimaan lähinnä nuoren metsän hoitokohteilta eli pieniläpimittaisena puuna, joka ei kelpaa kuiduksi. Tähän asti hinta ja muut tekijät ovat ohjanneet siihen, mutta nyt puutavaralajien välinen rajanveto on jo hämärtynyt.
– Ratkaisu tehdäänkin yksittäisen leimikon mukaan, mikä siinä on metsänomistajalle järkevintä ja taloudellisinta. Eli tehdäänkö kuitu erikseen vai kuitu ja siitä pieniläpimittaisempi yhteen, hän tiivistää.
Puuterminaalit tuovat varmuutta energiayhtiö Loimua Oy:n puupolttoaineketjuun metsästä lämpölaitokselle. Hake sekä haketettava energiapuu voidaan varastoida niihin ja toimittaa käyttötarpeen mukaan lämpölaitoksille ympäri vuoden.
Toimitukset varastoterminaaleihin kasvussa
Loimua ei hanki itse energiapuuta tai haketta, vaan toimitukset on hajautettu useille alan eri toimijoille. Toimitustapoja on kaksi: toimittajien suoratoimitukset lämpölaitoksille sekä uudempana toimitukset Loimuan omiin varastoihin, puuterminaaleihin.
Suurin osa polttoaineesta tulee vielä suoratoimituksina ja hake vaihtaa omistajaa lämpölaitosten siilossa. Toimittajien kanssa sovitaan vuosittain toimitettavat määrät ja lajit.
Kärkkään mukaan energiapuu- ja haketoimitukset puuterminaaleissa oleviin omiin varastoihin tulevat lisääntymään lähivuosina. Yksityiset operaattorit omistavat terminaalit ja ne myös hallinnoivat ja huoltavat niitä.
Loimua otti viime vuonna käyttöön ison varaston Kuljetusliike Jarmo Hieto Oy:n terminaalissa Hattulan Lusissa. Loimuan puupolttoainetoimittajien vastuut loppuvat terminaaliin, josta eteenpäin logistiikka laitoksille on Loimuan käsissä. Hieto hoitaa käytännön toimitukset eli hakkeen lastauksen ja kuljetuksen.
Kärkkään mukaan Loimuan omalla terminaalivarastoinnilla on useita etuja, kuten joustavuus ja toimintavarmuus. Sillä on merkitystä, kun volyymit kasvavat.
– Yhdestä isosta varastosta on helppoa liikuttaa tavaraa ympärivuotisesti aina tarpeen mukaan, sillä eri talvina käyttömäärät vaihtelevat. Varasto toimii puskurina myös pienemmille lämpölaitoksillemme, joiden yhteydessä ei ole varastotilaa, hän havainnollistaa.
Terminaalit tasaavat yrittäjien sesonkikautta
Terminaalien merkitystä korostaa myös yrittäjä Jarmo Hieto. Kun kaikista paikoista ei pysty toimittamaan haketta ympärivuotisesti suoraan laitokselle, se on tuotava johonkin varastoon.
– Metsän ja lämpölaitoksen välissä oleva terminaali tuokin ketjuun varmuuden lisäksi suunnitelmallisuutta. Toimituksia laitoksille voidaan jatkaa tauotta kelirikkoaikanakin, ja hakemäärät tiedetään tarkalleen.
Kuljetusliikkeen yrittäjä Jarmo Hieto (vas.), Loimua Oy:n operointipäällikkö Karoliina Kärkäs sekä maa- ja metsätalousyrittäjä Lauri Tapola Hiedon puuterminaalilla.
Kun volyymit kasvavat entisestään, terminaalit myös tasaavat kuljetus- ja hakkurikapasiteettia, joka on pullonkaula sesonkikaudella.
– Lämmityskausi kestää puoli vuotta, joten terminaalivarastojen täyttäminen ja haketus kesäaikana jatkavat kautta, eli työllistävät urakoitsijoita ja kalustoa. Talvella saadaan sitten isot massat tehokkaasti liikkeelle, Hieto korostaa.
Yksi toive Hiedolla on tiekunnille. Metsätiet olisi tärkeää laittaa kuntoon. Nykyisillä raskailla ja pitkillä puutavara-autoilla on vaikeaa ajaa huonokuntoisilla teillä.
Yritykselle energiapuuliiketoiminta on varsin tuore ala, jota Hieto haluaa kehittää yhteistyössä alan toimijoiden kuten Loimuan kanssa. Yrityksen omien materiaalitoimitusten lisäksi terminaaliin tulee eri toimijoilta sekä haketta että pyöreää puuta haketettavaksi ja edelleen toimitettavaksi.
– Tällainen terminaalikonsepti on esimerkki hyvin suunnittelusta ja toteutetusta yritystoiminnasta. Tekeminen on pitkäjänteistä ja toiminta perustuu molemminpuoliseen, vahvaan luottamukseen yhteistyökumppaneiden kanssa. Nämä ovat yritykselle hyviä arvoja toimitus- ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Energiahuollon pitkässä ketjussa saumaton yhteistyö on ratkaisevan tärkeää, sanoo projektipäällikkö Juha Niskanen Metsäkeskuksen TIESIT-hankkeen energiapuuterminaaliprojektista.
Säännöllisesti tehtyjä energiapuuhakkuita
Energiapuuketjun tärkein lenkki on energiapuuta myyvä metsänomistaja. Hämeenlinnalainen maa- ja metsätalousyrittäjä Lauri Tapola kunnostaa säännöllisesti sekä omaa metsää että yhdessä isänsä Lasse Toivosen kanssa tämän metsää energiapuu- ja ensiharvennushakkuin. Hakkuut molemmat tekevät sahatöinä.
– Vähän leimikosta riippuen teen energiapuuta lähinnä kahtena eri lajina, eli karsittuna rankana ja kokopuuna.
Aikaisemmin Tapola teki pääosin karsittua rankaa. Kun kokopuun hinta on noussut suhteessa karsittuun rankaan ja kuituunkin, suurin osa on nyt kokopuuta.
– Sen tekeminen on moottorisahalla lisäksi paljon nopeampaakin, hän huomauttaa.
Puut hän ajaa traktorilla laanipaikalle, eli väliaikaiseen puiden kasauspaikkaan. Siellä rangat kuivahtavat vuoden, pari ennen haketusta. Hake viedään joko terminaaliin tai suoraan laitokselle. Kaikissa leimikoissa panostetaan kovapohjaisiin laaneihin ja teihin energiapuukuljetusten varmistamiseksi kelirikkokaudellakin.
Tänä keväänä Toivosen 15 hehtaarin harvennusleimikkoon tuli ensi kertaa konekorjuu. Kaikkea puuta ei kuitenkaan korjata normaalilla motopäällä, vaan osa tehdään kaivinkoneen keräävällä giljotiinipäällä kokopuuksi.
Lauri Tapola ja Lasse Toivonen ovat tehneet metsissään säännöllisesti energiapuuhakkuita moottorisahalla. Tänä keväänä tehdään konehakkuuna 10 hehtaarin harvennus ja samalla avataan myös metsätien varsi sekä pellonreunat.
Metsäkeskus vauhdittaa nuoren metsän hoitoa
Suomen metsäkeskus edisti vuosina 2021–2022 valtakunnallisilla kampanjoilla nuoren metsän hoitoa ja pienpuun korjuuta, kun turpeen käyttöä vähennettiin äkillisesti ja energiapuuvirta Venäjältä tyrehtyi. Huoltovarmuuden kannalta oltiin tuolloin huolissaan, riittääkö Suomessa energia.
– Meillä on kuitenkin paljon hoitoa vaille olevia nuoria metsiä, joten halusimme kannustaa metsänomistajia ja alan toimijoita niiden hoitamiseen ja pienpuun korjuuseen energiapuun saannin lisäämiseksi, taustoittaa Metsäkeskuksessa kampanjoita vetänyt metsänhoidon asiantuntija Juha Tuononen.
Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa on kiireellisiä ensiharvennuskohteita 900 000 hehtaaria ja kiireellisiä taimikonhoitokohteita 800 000 hehtaaria. Jälkimmäisistä 460 000 hehtaaria on jo nuoren metsän kunnostusvaiheessa, eli niissä voi olla myös korjattavaa pienpuuta.
Kampanjoihin liittyen poimittiin metsävaratiedoista mahdollisia pienpuuta sisältäviä kohteita ja lähetettiin niistä tietoja metsänomistajille. Heihin ja metsäalan yrittäjiin otettiin sen jälkeen vielä henkilökohtaisesti yhteyttä.
Alueellisia kampanjatapahtumia oli viime vuonna yli 60. Niihin osallistui 12 000 metsänomistajaa, joilla oli tilaisuus tavata samalla metsäammattilaisia ja palveluntarjoajia. Lisäksi hyödynnettiin perinteistä että sosiaalista mediaa.
– Kampanjan päätyttyä edistämistoimintaa on edelleen jatkettu eri muodoissa, kuten henkilökohtaisilla kontakteilla, eri hankkeiden koulutustilaisuuksissa ja tapahtumissa sekä muun metsäneuvonnan yhteydessä, Tuononen sanoo.
Miksi nuoria metsiä sitten kannattaa hoitaa oikea-aikaisesti? Tuonosen mukaan ensiksikin puuntuotannon maksimoimiseksi.
– Kun puilla on riittävästi kasvutilaa, ne lähtevät järeytymään nopeammin. Se vaikuttaa kantorahatuloihin jo seuraavissa hakkuissa sekä tuottavuuteen ja tukkipuun kehittymiseen kiertoajalla.
Tuononen korostaa, että oikea-aikaisilla toimenpiteillä on lisäksi ilmastohyöty. Kun metsätuhoriskien ennustetaan lisääntyvän ilmasto-olosuhteiden muuttuessa, nopeasti järeytyvä puu kestää paremmin esimerkiksi lumi- ja tuulituhoja.
– Ja kun kasvu ohjataan järeytyvään osaan, siitä voidaan jalostaa fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita korvaavia puutuotteita ja varastoida niissä pitkäaikaisesti hiiltä.
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.