Erikoismetsätaloudella parempaa kannattavuutta

Tuulikki ja Jarmo Sirolan Tree Farm -metsätilan erikoismetsätalous ja oman metsän tuotteiden hyödyntäminen avautuvat heti esittelykierroksella.  

Yhdeltä metsäalueelta on kerätty leikkohavuja myyntiin, toiselta alueelta tehtiin 80 000 aurauskeppiä ja kolmannelta saadaan riukuaidan ainekset. Yhdestä kohtaa on koivusta kerätty tuohta vientiin, toinen koivikko on leikkaamalla pystykarsittu laatutukin saamiseksi ja löytyypä tilalta myös tammenterhoista asti itse kasvatettu tammimetsä.  Kysyntää on ollut myös juurakoille, veistelykaarnalle, jätkänkynttilöille ja vaikka mille. 

Kauempana on kaksi latoa täynnä yleisimpien puulajien erikoislaatuja eri tarkoituksiin sahattuna. Kaiken kruunaa kuitenkin eteen avautuva laaja, satojen erikokoisten ja -ikäisten joulukuusien viljelyalue.  Sen seassa kiertelee tiheä tieverkosto kulkemisen ja kuljettamisen helpottamiseksi. Välissä on monta pikku lammikkoa silmänilona ja alueen kuivattamiseksi sekä puuhametsä monine nuotiopaikkoineen ja rakennelmineen.
 

Metsätilan joulukuusien viljelyalueella on jatkuva kierto. Kun samanikäiset kuuset tulevat reilussa 10 vuodessa tai kokonsa puolesta myyntikuntoon, maa kunnostetaan niiden jäljiltä ja tilalle istutetaan uudet taimet. 
 

Joulukuusikauppa on ykköstuote 

Sirolat ovat olleet päätoimisia metsätalousyrittäjiä 1990-luvun alkupuolelta alkaen. Tuolloin kumpikin jäi pois palkkatöistä ja he keskittyivät yhdessä oman metsätilan hoitamiseen ja töihin. Pohjan sille loi, että Jarmo Sirola on koulutukseltaan metsätalousinsinööri ja hän toimi aiemmin muun muassa metsätalousneuvojana. 

– Ratkaisu ihmetytti monia, sillä olihan se iso askel lähteä yrittäjäksi varmasta työpaikasta. Ajattelimme, että jos tämä ei kanna, kyllä me töitä saamme, Jarmo Sirola myöntää. 

– Luotimme kuitenkin siihen, että kun on terve, asiasta kiinnostunut ja uskoo tekemäänsä ratkaisuun, pärjää, Tuulikki Sirola jatkaa. 

Metsätalousyrittäjyys tuli mahdolliseksi, kun he ostivat 1980-luvun alkupuolella oman 40 hehtaarin metsäisen tilan. Metsän tuotteiden hyödyntäminen alkoi joulukuusikaupan kokeilusta 80-luvun puolivälissä, kun he alkoivat myydä hakkuutyömaalta tuotuja latvakuusia. 

– Se ei ollut menestys ja aloimmekin selvittää tarkemmin joulukuusen kasvatusta. Parin vuoden kuluttua istutimme ensimmäiset taimet, aloimme hoitaa luonnonpuita ja kiinnostuimme muista oman metsän tarjoamista ansaintamahdollisuuksista, Jarmo Sirola sanoo. 

– Joulukuusikauppa on nyt ykköstuotteemme ja taloudellisesti merkittävin tulonlähde erikoismetsätaloudessamme. 

Joulukuusten kasvatus myös työllistää heitä eniten, sillä kuuset eivät kasva itsestään tuuheiksi ja kauniisti suippeneviksi. Tavallisesta metsätaimesta kasvatettavan kuusen alku pitää ensin turvata torjumalla heinä ja vesat. Sen jälkeen jokainen kuusi tuuheutetaan leikkaamalla useaankin kertaan käsityökaluin. 

Tuulikki Sirola korostaa, että työ myös opettaa tekijäänsä.  

– Molemmilla on omat leikattavat alueensa. Siitä oppii paljon, kun näkee seuraavalla kerralla edellisen leikkauksensa vaikutuksen kuuseen. 

Erikoispuiden ja -puulaatujen sahaamiseen Jarmon ovat opettaneet asiakkaat. Heiltä hän on saanut tietää, minkälaista sahatavaraa menee ja mitä kannattaa tehdä. Pysyviä ostajaa ei ole, sillä esimerkiksi puusepät hankkivat puumateriaalin tilausten mukaan. 

– Suurin käyttäjäkunta ovatkin aikansa kuluksi nikkaroivat. 

Nikkaroijien joukkoon hän itsekin kuuluu, sillä kodissa on hyödynnetty erikoispuita paljon ja monipuolisesti kalusteissa ja rakenteissa. Esimerkiksi pirtin pöytä on raitaa ja katossa on kaikkiaan seitsemää eri puulajia. 
 

Erikoispuiden ja -laatujen sahaamisessa Jarmo Sirola on oppinut asiakkailtaan, millä tavaralla on menekkiä. 
 

Kannattavaksi liiketoiminnaksi 

Metsän erikoispuiden ja muiden tuotteiden käytön lisäännyttyä Sirolat ovat panostaneet metsän hankintaan, ja sen kokonaisala on nyt 150 hehtaaria. Erikoismetsätaloutta on siitä vain 20 hehtaarilla eli valtaosalla pinta-alasta harjoitetaan normaalia metsätaloutta.  

– Vaikka erikoismetsätalouden pinta-ala onkin suhteessa pieni, liikevaihdoltaan ja kannattavuudeltaan se on perusmetsätaloutta parempaa. 

Talousmetsässäkin keskitytään laadun kasvattamiseen ja myös sieltä kerätään eri tuotteita. Jarmo Sirola sanoo katsovansa jokaista puuta sillä silmällä, että mitähän tuostakin saisi.  

– Mahdollisuuksia hyödyntää metsän tuotteita on lukemattomia, kunhan olisi tekijöitä. Esimerkiksi hän ottaa tuohen, jolla on kansainvälistä kysyntää etenkin taiteessa ja perinnetöissä. Tuohta on toimitettu Englantiin ja Japaniin.   

Jarmo Sirola korostaa, ettei metsä ole heille pelkkä työpaikka vaan he viihtyvät siellä yhdessä myös harrastamassa.  

– Tällaista työtä ei tehdä väkisin vaan tähän pitää olla aito kiinnostus ja mielenkiinto, sillä työn jäljestä pääsee nauttimaan usein vasta vuosien päästä. Pitää olla myös sietokykyä jatkuvaan fyysiseen työskentelyyn ulkoilmassa, hän korostaa. 

Tuulikki Sirola sanookin kannustaneensa alasta kiinnostuneita rohkeisiin kokeiluihin.  

– Pitää olla uskallusta ja rohkeutta, mutta järki pitää olla koko ajan mukana. Esimerkiksi hankintoja ei kannata ylimitoittaa ainakaan velaksi vaan kehittää ja monipuolistaa toimintaa vähitellen. 

– Pienistä puroista se virta syntyy tässäkin, hän painottaa. 

Jarmo ja Tuulikki Sirola korostavat, että erikoismetsätalous vaatii harrastaneisuutta ja kiinnostusta alaan. Samoin pitää olla sopeutunut siihen, että työ on fyysistä ja työpaikka ulkoilmassa.