Kuusenkerkät odottavat kerääjiä alkukesästä

Milloin kuusenkerkkiä pääsee keräämään? Minkä kokoisia kerkkiä kannattaa kerätä? Kysymyksiä satelee Tapani Artellin metsätilan laidalla Lappeenrannassa. Kerkkien keruuta on kokoontunut suunnittelemaan viitisentoista innostunutta kerääjää, maanomistaja ja kerkkiä jatkojalostukseen ostava yrittäjä. 

Vielä pitää malttaa odottaa viikko tai kaksi. Toukokuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna kerkät eivät ole riittävän isoja kerättäviksi. Alkukesän pörröisten vitamiinipommien sesonki on lyhyt. Kerkkien kypsyttyä paras keruuaika kestää kahdesta kolmeen viikkoon. 

Artellin puoliso Satu Ylöstalo on ollut kiinnostunut luonnon keruutuotteista jo lapsesta saakka. Kuusenkerkkiä hän on kerännyt kotitarpeiksi useampana vuotena.  Se, minkä kokoisina kerkät olisi hyvä kerätä, riippuu niiden käyttötarkoituksesta. 

– Ravintolat haluavat pieniä, sentin-kahden mittaisia, nätinnäköisiä ja napakoita kerkkiä. Ne ovat myös ihania syödä tuoreeltaan. Jos tekee vaikka jauhetta, niin sinne menevät vähän pidemmätkin kerkät. Kunhan kerkkä ei ole muuttunut puisevaksi, se on pääasia, kertoo Ylöstalo. 

Keruu vaikuttaa jonkin verran puun kasvuun, ja sen vuoksi kerkkiä kerätään yli kolmimetrisistä kuusista. Kasvutappiota voi minimoida myös keräämällä vain kaksi kolmasosaa puun kerkistä. Kuusen latvustosta kerkkiä ei kerätä lainkaan. 

– Aloitteleva kerääjä kerää noin 1,5-2 kiloa kuusenkerkkää tunnissa. Kokeneempi kerääjä pääsee tuplamäärään, kertoo Ylöstalo keruutahdista. 

Kerkkien luomukeruussa on käytettävä elintarvikehyväksyttyjä suojakäsineitä ja vältettävä kemikaalien, kuten hyttyskarkotteiden käyttöä, kertoi Arto Pulkkinen Suomen metsäkeskuksesta.
 

Luomukerkkien keruu ei estä metsänhoitoa  

Lappeenrannassa kerkkiä kerätään tänä kesänä isolla joukolla ja luomuna. Artellin metsät ovat ensimmäisiä Etelä-Karjalassa luomukeruualueeksi liitettyjä metsiä. Luomuun liittäminen pilotoitiin Töitä luonnosta -hankkeessa ja selvittäjän avulla.  

– Viime syksynä kuulin, että maanomistajien alkaa olla aika helppoa laittaa metsät luomukeruualueiksi. Vinkkasin puolisolle, että tämähän voisi hyödyttää montaa ihmistä. Meillä oli pyrkimyksenä, että kuusenkerkät saataisiin luomuun tänä keväänä, ja se onnistui, iloitsee Ylöstalo. 

Metsien luomusertifiointi asettaa maanomistajille tiettyjä vaatimuksia. Luomualueella kiellettyjä aineita ovat muun muassa kemialliset lannoitteet, heinäntorjunnassa käytetyt torjunta-aineet ja urea juurikäävän torjunnassa.  

Artell ja Ylöstalo eivät ole kokeneet luomuun liittymistä metsänhoitoa rajoittavana asiana. Luonnontuotteiden keruu täydentää hyvin perinteistä metsätaloutta. 

– Hakkuuthan itseasiassa mahdollistavat kerkän keruun. Hakkuiden ja metsähoitotöiden suunnittelussa pitää vain huomioida luomukeruun vaatimukset. On ollut hienoa seurata, miten paljon kerättävää monimuotoisesta metsästä löytyy ja mitä kaikkea luonnosta löytyvää luonnontuotealan yritykset pystyvät hyödyntämään, sanoo Tapani Artell.
 

Sampsa Siekkinen Arctic Kombucha -yrityksestä, Pekka Koivisto Kaskein Marjasta, Satu Ylöstalo, Arto Pulkkinen ja Tapani Artell ovat tyytyväisiä hyvin käynnistyneeseen yhteistyöhön. 
 

Keruun onnistumiseen Ylöstalo suhtautuu luottavaisin mielin. Kerääjiä oli helppo saada mukaan. 

– Paikallisen keruutuoteosuuskunnan kautta meille tulee viisi kerääjää ja itse sain mukaan kymmenen kerääjää. Opiskelijoille ja näin korona-aikana lomautetuille tämä on pientä mukavaa hommaa. Kun opettaa ja kertoo, mitkä ovat luomukeruussa ne säännöt, niin kyllä se hyvin sujuu jokaiselta, siitä olen ihan varma. 

Yhteistyöllä puusta pulloon ja purkkiin  

Puhtaille luonnon keruutuotteille on kysyntää. Lappeenrantalaiset luomukerkät lähtevät maailmalle Kaskein Marjan kautta. Kaakon kerkkiä päätynee myös kotimaisen kombucha-teejuoman mausteeksi. 

– Kaakkois-Suomessa on parin vuoden ajan rakennettu luonnontuotteiden koulutus-, keruu-, jalostus- ja jakeluverkostoa ja tuotu yhteen metsänomistajia ja luonnontuotealan yrittäjiä Töitä luonnosta -hankkeessa. Nyt projekti on menossa hienosti maaliin, kertoo yritysneuvoja Arto Pulkkinen Metsäkeskuksesta.