Metsäpohjainen piha monipuolistaa lasten mikrobistoa
Muutama vuosi sitten valmistuneessa tutkimuksessa kaupunkipäiväkotien pihaan lisättiin metsäpohjaista kasvustoa, eli kunttaa, siirtonurmea ja istutuslaatikoita. Muutos lapsissa nähtiin nopeasti: viisi kertaa viikossa toistuva viherkosketus monipuolisti immuunivälitteisiltä sairauksilta suojaavaa elimistön mikrobistoa jo kuukaudessa.
Tutkimuksessa metsäpohjaa eli kunttaa lisättiin päiväkotien pihoihin.
22.08.2023
Teksti: Outi Suoranta Kuvat: Outi Suoranta ja Päivi Kantonen
– On erityisen tärkeää, että lapsilla on mikrobistoltaan monipuolinen elinympäristö, koska heidän immuunijärjestelmänsä vasta kehittyy. Metsäpohjaista kasvustoa lisättiin juuri päiväkotiympäristöön, sillä siellä lapset ulkoilevat ja viettävät ison osan päivistään, kertoo tutkimusavustaja Anna Luukkonen Luonnonvarakeskukselta.
Tutkimus on siinäkin mielessä poikkeuksellinen, että ensimmäistä kertaa pystyttiin osoittamaan syy-seuraussuhde ympäröivän luonnon monimuotoisuuden, ihmisen mikrobiston ja immuunijärjestelmän välillä.
– Vertailevia tutkimuksia, joissa maaseudun lapsilla on todettu immuunijärjestelmän häiriöitä kaupunkilaislapsia vähemmän, on tehty jo aiemminkin. Tässä tutkimuksessa näytteitä kerättiin ennen pihan muokkausta ja sen jälkeen kahden vuoden seurantajakson ajan. Näin pystyttiin osoittamaan, että muutos tapahtui juuri ympäristön monimuotoistamisen seurauksena. Tutkimus oli tästä syystä aivan uraauurtava.
Lapset pitävät kuralätäköistä ja lahoavista puista
Luukkonen myöntää harmistuneena seuranneensa millaisia päiväkotipihoja yhä rakennetaan: kuumia, kuivia, pöliseviä hiekkakenttiä ja muovisia leikkipaikkoja.
– On hämmentävää, että tällaisia vielä tänä päivänä rakennetaan, vaikka olisi parempiakin vaihtoehtoja. Pihoille voitaisiin jättää tai lisätä kerroksellista kasvillisuutta, kuten puita, pensaita ja kukkivia kasveja.
Orgaanista maata ei ole välttämätöntä pinnoittaa, ja leikkipaikkojen turva-alustana voitaisiin käyttää enemmän puupohjaisia turvakatteita. Päiväkotitutkimuksessa havaittiin, että lapset rohkaistuivat leikkimään aktiivisemmin ja monipuolisemmin, kun pihalle tuotiin luonnonmateriaaleja. Lapset tuntuvat nauttivan usein myös kuralätäköistä, lehtikasoista ja lahoavista puista ötököineen.
Metsäpohjalla kasvaa puolukoita.
Asfaltti, muovi tai muu keinotekoinen pinnoite päiväkotien pihalla voidaan kokea edulliseksi vaihtoehdoksi, mutta Luukkonen näkee asian päinvastoin.
– Näissä materiaaleissa elää hyvin yksipuolinen mikrobisto. Tällaisesta pihamateriaalin valinnasta saatetaan maksaa kalliisti jälkikäteen, jos lapset altistuvat herkemmin tulehduksellisille sairauksille, kuten esimerkiksi astmalle, allergioille, atopialle ja tyypin 1 diabetekselle. Luontoaltistuksen on havaittu vaikuttavan positiivisesti myös koettuun psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin sekä stressitasoon.
Tutkimus laajenee palvelu- ja omakotitalojen pihoihin
Kunttapohjaisen pihan mikrobiologista taustaa ja siitä koituvaa hyötyä harva ymmärtää, vaan viehättyy ennen kaikkea metsäpohjaisen materiaalinen helppouteen ja näyttävyyteen.
– Moni myös suorastaan välttelee ja jopa kieltää lapsia työntämästä käsiään multaan, vaikka juuri niin olisi hyvä tehdä. Päiväkodeissa oli sen verran vilinää, että kuntta itsessään tallautui, mutta metsämaan mikrobisto säilyi siitäkin huolimatta. Ja lapsethan tekivät juuri sitä mitä toivottiin, eli peuhasivat monimuotoisessa pihaympäristössä.
Luukkonen kertoo, että monimuotoistaminen ei jäänyt vain päiväkotisektorille. Viime vuonna alkoi uusi, viisi vuotta kestävä monitieteinen tutkimus ”Hyvinvointia biodiversiteetti-interventioilla”, jossa monimuotoistetaan palvelu- ja omakotitalojen pihoja ja tutkitaan minkälaisia vaikutuksia sillä on ihmisten hyvinvoinnille.
– Osalla näistä pihoista käytämme yhtenä elementtinä kunttaa. Lisäksi pihoille viedään monipuolisesti mikrobistoltaan hyväksi todettua kasvillisuutta, lahopuuta, haketta sekä lahopuupöllejä, joissa kasvaa syötäviä sieniä.
– Tutkimuksen keskiössä on tälläkin kertaa ympäristön mikrobien monimuotoisuus ja sen vaikutus ihmisen omaan mikrobistoon ja immuunijärjestelmään, mutta rinnalla on myös laaja kyselytutkimus, jonka avulla kartoitetaan koettua hyvinvointia. Lisäksi me yhdistämme tähän laajemmalta alueelta kerättyä maankäyttöön liittyvää satelliittidataa.
Luukkonen toivoo tutkimusten innostavan ihmisiä pihalla oleiluun, moniaistiseen luontokosketukseen ja luontosuhteen vahvistamiseen.
– Totta kai toivon, että nähtäisiin myös muutoksia ihmisten omassa mikrobistossa. Näin voitaisiin tukea immuunijärjestelmän normaalia toimintaa ja pyrkiä ennaltaehkäisemään tulehduksellisia sairauksia. Lisäksi taustalla on myös ekologinen näkökulma. Haluamme osaltamme hillitä luontokatoa kannustamalla vaalimaan villiä monimuotoisuutta, ja tarjoamalla mikrobeille elintilaa ja ravintoa monipuolisen kasvillisuuden ja lahopuun avulla.
Kuntta oli hämeenkyröläiselle mökille oikea ratkaisu - ”Lapsenlapset etsivät innoissaan piirakkamarjoja!”
Hämeenkyrön Jumesniemessä Seppo ja Päivi Kantosen mökillä syke laskee ja ilon kyyneleet kimmeltävät kilpaa Mahnalanselän pinnan kanssa. Päivi Kantonen myöntää, että vielä kolme vuotta sitten vähän erilainen itku ei ollut kaukana.
– Järvelle vievä jyrkkä rinne oli täynnä kuusia eikä järvinäköalasta ollut tietoakaan. Laituria ei näkynyt lainkaan ja maasto oli lähinnä kainaloihin asti ulottuvaa horsmaa ja rikkaruohoa. Näkymä oli suoraan sanottuna ihan kauhean näköinen, oikeastaan järkyttävä.
Kantonen turvautui Pihastamon pihasuunnittelija Kaisa Seppälän apuun, joka ehdotti ratkaisuksi kunttaa. Kantonen toteaa näin jälkikäteen, että muuta ei tuon jälkeen edes harkittu.
– Ei tähän osaa ajatella enää mitään muuta. Tykätään todella paljon lopputuloksesta.
Sampo Riikola viihtyy isovanhempien mökillä ja odottaa kovasti kuntan tuottavan marjoja.
Kuntta asennettiin Kantosten mökille kesällä 2020, joka oli hurjan helteinen. Iso operaatio on ensin tehdä pohjatyöt huolella: kuuset kaadettiin pois, kannot kaivettiin ylös, samoin vanhaa maata. Paikalle tuotiin uutta maata, laitettiin suodatinkankaat ja hiekkaa. Vasta hiekan päälle tulivat kunttarullat.
– Pohjatyöt piti tehdä todella hyvin, mutta suurin työ oli vasta edessä. Moni ei ymmärräkään kuinka paljon kunttaa pitää alussa kastella. Yhtään ei sovi unohtaa, huomauttaa Päivi Kantonen muistellessaan mittavaa kasteluoperaatiota.
– Niin, järven pinta laski ainakin puoli metriä, vitsailee Seppo Kantonen vierestä.
Pariskunta asuu Tampereella kerrostalossa, joten metsäinen mökki vetää ymmärrettävästi usein puoleensa. Mökillä ei ole kiire mihinkään, vaikka varsinkin lapsenlapset kovasti odottavat, josko metsäpohja alkaisi tuottaa runsaasti piirakkamarjoja. Ja kyllä, puolukkaa on tulossa! Päivi Kantosen mieleen ovat metsäpohjasta erottuvat kanervat.
– Tässä ihan huomaamattaan tulee seurattua myös kaikenlaisia hyönteisiä, sillä kuntta vetää perhosia ja sudenkorentoja puoleensa.
Päivi Kantonen on kotoisin pohjoisesta, joten metsällä on hänelle iso merkitys.
– Todellakin uskon metsäpohjan tuoviin hyviin vaikutuksiin. Huomaan sen itsestänikin.
Kantoset ovat silminnähden tyytyväisin kunttaan ja ovatkin mielissään seuranneet kuinka kuntta on löytänyt paikkansa myös kaupunkipihoihin.
– Kuntta on paitsi kiireisille lapsiperheille oiva piharatkaisu, mutta helppohoitoinen myös meidänkaltaisille, jo vähän iällä oleville.
Päivi Kantosen ottamista työvaihekuvista huomaa, kuinka paljon mökkipiha muuttui. Pohjatyöt täytyy malttaa tehdä huolellisesti ja kastella kunttaa paljon.
Kunttaa näytti olevan rullissa valtava määrä, mutta niin vain kaikki upposi mökkimaastoon.
Tutkimus viherkosketuksesta
- Tutkimuksessa asvaltoiduille, laatoitetuille ja sorapäällysteisille kaupunkipäiväkotien pihoille tuotiin metsäpohjaa eli kunttaa, siirtonurmea ja istutuslaatikoita, joihin lapset kylvivät kasveja ja hoitivat niitä.
- Viisi kertaa viikossa toistunut viherkosketus monipuolisti lasten ihon mikrobistoa jo kuukaudessa.
- Muutokset näkyivät myös veriarvoissa.
- Iholla esiintyvien gammaproteobakteerien runsastuminen yhdistettiin veren tulehdusta hillitsevän kasvutekijä-β-välittäjäaineen pitoisuuden nousuun sekä tulehdusta edistävän interleukiini-17A pitoisuuden laskuun.
- Päiväkotiympäristössä tehty tutkimus laajenee käsittelemään myös palvelu- ja omakotitaloasumista.
- Tutkittavat omakotialueet sijaitsevat Lahdessa, Helsingissä ja Kaarinassa, asumisyksiköitä on pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla. Lue lisää BIWE Hyvinvointia biodiversiteetti-interventioilla -tutkimuksesta.
Tiesitkö?
- Korkea hygieniataso, urbaani elämäntyyli ja riittämätön luontokosketus voivat yksipuolistaa elimistön mikrobistoa.
- Yksipuolinen mikrobisto voi lisätä immuunijärjestelmän epätasapainoon liittyvien sairauksien, kuten atopian, diabeteksen, keliakian ja allergioiden riskiä.
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.