Puu taipuu myös maatilarakentamiseen

Puuta voidaan käyttää maatilarakentamisessa monella tapaa. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi navetoissa, hevostalleissa ja varastorakennuksissa. Puuta käytetään monipuolisesti esimerkiksi runkorakenteissa, kuten seinissä ja katoissa. 

Puuta voidaan käyttää joko elementteinä tai paikalla rakentaen. 

– Esimerkiksi navettojen katot tehdään usein puurunkoisista kattoelementeistä. Kattoelementit soveltuvat monenlaisiin rakennuksiin ja ne nopeuttavat rakennushankkeiden etenemistä huomattavasti, kertoo Puuta maatilarakentamiseen – teolliset puutuotteet hiilivarastoiksi -hankkeen projektipäällikkö Martti Kangasniemi Suomen metsäkeskuksesta.  

Puulla on monia etuja 

Puu sopii rakentamiseen hyvin se keveyden, lujuuden ja muunneltavuuden vuoksi. Sitä on lisäksi helppo työstää ja siihen voi kiinnittää muita materiaaleja tai tekniikkaa. Mahdollisia muutos- ja korjaustöitä on helppo toteuttaa osin myös itse. Järeämpää puutavaraa voidaan käyttää moneen kertaan erilaisissa kohteissa. Kun puu ei ole enää hyödynnettävissä rakentamisessa, voidaan se käyttää energiana. 

– Esimerkiksi käytettyjä kasvihuoneen liimapuisia rakenteita hyödynnetään muun muassa konehalleissa. Niitä ei kyllä kestävyytensä ja arvokkuutensa vuoksi kannata pistää polttopuiksi, Kangasniemi naurahtaa.  

Maatilat voivat mahdollisuuksien mukaan hyödyntää rakentamisessa myös omaa puutavaraa täydentämään kaupallisia tuotteita. 

– Omaa puutavaraa käytetään paljon esimerkiksi kattoristikoiden tukena ja ruodelautoina, Kangasniemi sanoo. 

Puurakenteet tasaavat lämpötilanvaihteluja ja vaimentavat ääntä. Tilojen käyttäjät kokevat usein puisen ympäristön miellyttävänä. 

– Esimerkiksi eläinten koetaan rauhoittuvan puurakenteisessa ympäristössä, mikä helpottaa niiden käsittelyä. Vaikka ulkona myrskyäisi, puurakenteet eivät juuri pauku ja kolise, toisin kuin esimerkiksi peltiseinät, Kangasniemi kuvaa.  
 

Puu nähdään usein miellyttävänä rakennusmateriaalina. Myös eläinten koetaan käyttäytyvän rauhallisemmin puurakenteisessa ympäristössä.  

Puu on myös perinteinen maaseutumaisemaan sopiva materiaali. Se on hinnaltaan kilpailukykyinen ja se on kotimainen uusiutuva raaka-aine. 

– Nykypäivänä kaikki maatilarakentamisessa käytetty puu on käytännössä suomalaista, Kangasniemi huomauttaa. 

Ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta puurakentamisen edistäminen on tärkeää. Maatalousrakentaminen on tärkeässä roolissa, sillä puiset maatilarakennukset sitovat hiiltä itseensä pitkäksi aikaa. 

– Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin 30 prosenttia kasvihuonepäästöistä ja maatilarakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta on noin 10 prosenttia. Puun käyttöä maatilarakentamisessa lisäämällä voidaan pienentää maaseudun hiilijalanjälkeä, Kangasniemi sanoo. 
 

​​​​​​​

Projektipäällikkö Martti Kangasniemen mukaan puumaatilarakentaminen on tärkeää ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Kuva: Maria Mäki-Hakola. 
 

Puu ei sovellu kaikkiin kohteisiin 

Maatalousrakentamisessa tarvitaan kaikkia nykyään käytettävissä olevia materiaaleja eikä puu sovellu kaikkialle. Esimerkiksi siipikarjahallit ja sikalat ovat rakennuksia, joissa puuta voi olla hankala käyttää runko- ja seinärakenteissa. 

– Tämä johtuu esimerkiksi jyrsijähaitoista. Rottien päästessä rakenteiden väliin ja rakennuksen sisään voivat ne aiheuttaa erilaisia ongelmia, kuten hygieniahaittoja ja rakennetuhoja. Tämän lisäksi ne levittävät tauteja ja pilaavat rehua, Kangasniemi kertoo. 

Usein pestävissä ja desinfioitavissa tiloissa, kuten siipikarjarakennuksissa, betoni onkin luonteva rakennusmateriaali, sillä puu ei kestä jatkuvaa puhdistusta. 

– Rakentamisessa voidaan myös yhdistellä eri materiaaleja. Jotta eri tuotteiden hyvät ominaisuudet saadaan yhdistettyä kestävästi ja taloudellisesti, tarvitaan toimijoiden välistä yhteistä kehittämistä, Kangasniemi huomauttaa. 

Puumaneesissa viihtyvät hevoset ja ratsastajat 

Seinäjoen maaseutumaisemassa sijaitsevan Manunkylän ratsutallin valoisa puumaneesi otettiin käyttöön tammikuussa 2014.  

Yksi suurimmista ehdoista uudelle maneesille oli äänettömyys. 

– Meillä oli aikaisemmin pressuhalli, joka piti kovaa meteliä tuulella, sateella ja lumen tippuessa alas plussakelillä. Tämä aiheutti vaaratilanteita, kertoo talliyrittäjä Riitta Ojala.  

Kuusesta rakennettuun maneesiin ovat olleet tyytyväisiä niin talliyrittäjät, ratsastajat kuin hevosetkin. 

– Olemme olleet todella tyytyväisiä ja ratsastajat ovat pitäneet viihtyisästä puuympäristöstä. Myös hevoset ovat viihtyneet eivätkä säiky turhia ääniä. Kun hevoset ovat rentoja ja toimivia, viihtyvät ratsastajatkin, Ojala sanoo.  

Puumaneesin etuja ovat myös lämmöneristys ja kaikumattomuus. 

– Entiseen pressumaneesiin verrattuna tila on kesäkuumalla viileämpi ja talvella lämpimämpi. Myös opettajan ääni kuuluu paremmin, Ojala kuvaa.  

Pohjalaismaisemaan sulautuva punainen maneesi on komea näky.  

– Halusimme, että maneesi istuu maisemaan ja näyttää pohjalaistalolta ruutuikkunoineen. Puu on visuaalisesti ainakin omaan silmään kaunis, Ojala sanoo.  
 

​​​​​​​

Talliyrittäjä Riitta Ojala on ollut tyytyväinen lähes 10 vuotta sitten valmistuneeseen puumaneesiin. Kuva: Maria Mäki-Hakola.