Sähkölinjojen alla oleva maa kannattaa hyödyntää

Sähkölinjojen alla on Suomessa tuhansia hehtaareja maata. Linjojen alla ei voi kasvattaa korkeaa puustoa, mutta projektipäällikkö Jussi Laurila Metsäkeskuksesta keksii maalle nopeasti liki parikymmentä muuta käyttömahdollisuutta.

– Vaihtoehtoja on yllättävän paljon. Perinteinen joulukuusien viljely on mahdollista ja sitä tehdäänkin jo jonkun verran. Myös muita matalia kasveja voi viljellä linjan alla, kuten pensasmustikkaa, tyrniä ja herukoita. Näistä maanomistaja voi saada eurojakin, Laurila kertoo. 

Linjoilta poistetaan usein sinne kasvavaa vesakkoa. Raivaustöiden yhteydessä vesakkoa voi jättää polvenkorkuiseksi sopiviin kohtiin. Näin muodostuu riistatiheikköä, joka tarjoaa ravintoa ja suojaa metsän eläimille. Riistalle voi perustaa myös oman ruokintapellon. Laurilan mukaan vesakkoa ja pajua voi kasvattaa linjalla myös hieman harvinaisempiin käyttökohteisiin kuten biohiilen raaka-aineeksi. 

– Luonnon monimuotoisuutta voi ylläpitää linjojen alla monella tapaa. Jos esimerkiksi lähimetsässä on tehty hakkuita, voi sieltä siirtää jonkun pöllin linjan alle lahopuuksi. Johonkin paikkaan voi sopia kosteikko. Linjalla voi myös esimerkiksi tarhata mehiläisiä tai vaikkapa tuoda lampaita laiduntamaan kesäajaksi, Laurila sanoo.

Sähkölinjan alustaa voi hyvin käyttää myös ulkoiluun ja virkistykseen. Avoimelle sähkölinjalle voi talvella tehdä hiihtoladun tai moottorikelkkareitin, kunhan ne tekee turvallisuusohjeita noudattaen. Kesällä alueelle voi perustaa esimerkiksi maastopyöräilyradan tai lenkkipolun.
 

Linjoilla kasvaa joskus katajia. Maanomistaja voi kasvattaa siellä myös matalia hyötykasveja, kuten herukoita tai tyrniä. (kuvat: Pixabay, Anne Annala)
 

Varmista ensin turvallisuus ja ohjeet verkkoyhtiöstä

Vaikka ideoita on paljon, ei voimalinjan alle voi lähteä puuhaamaan omin päin. Ensin täytyy ottaa yhteyttä linjan omistavaan verkkoyhtiöön. Verkkoyhtiöltä pitää pyytää linjan alla olevan maan käytöstä risteymälausunto ja toimia annettujen ohjeiden mukaisesti. 

– Sähkölinjojen alla puut eivät yleensä saa olla yli kolmen metrin korkuisia. Samoin harukset, sähköpylväät ja kaikki rakenteet on jätettävä rauhaan. Suojaetäisyys on tarkistettava verkkoyhtiöstä, Laurila kertoo. 

Kun linjalla toimitaan, täytyy muistaa turvallisuus. Voimajohdoissa kulkee korkeajännite, joka on hengenvaarallinen. Kaivin- tai metsäkoneen puomi ei saa osua voimajohtoihin. Myös maan alla voi kulkea maadoituskaapeleita. Laurilan mukaan turvallisuusohjeet voivat vaihdella verkkoyhtiöittäin. 
 

​​​​​​​

Linjan alle voi perustaa myös riistapellon ja -ruokintapaikan. 
 

Esittelypolulta saa ideoita

Jussi Laurila ja Juha Viirimäki Metsäkeskuksesta ovat perustaneet Ylistaroon Etelä-Pohjanmaalle esittelypolun, missä voi tutustua sähkölinjojen alustojen käytön eri mahdollisuuksiin. Polku on perustettu Metsätalous ja tuulivoima -hankkeessa.  

– Tarkoitus on järjestää ensi kesänä polulle retkiä ja kertoa näistä eri mahdollisuuksista. Polun varrella kasvaa eri hyötykasveja, katajaa, joulukuusia sekä sinne on perustettu myös riistapelto ja kaivettu kosteikko. Kukaan ei varmasti toteuta kaikkia näitä ideoita, mutta joku ideoista voi jäädä mieleen ja mennä toteutukseen asti. 

Esittelypolulla voi tutustua myös siihen, kuinka sähkölinjojen reunametsiä voi hyödyntää. Jos reunametsissä on sopivaa koivikkoa, voi sieltä esimerkiksi kerätä koivuista mahlaa tai kasvattaa pakuria. Kuusikoista voi kerätä pihkaa. 

– Nämä kaikki ovat erikoisluonnontuotteita, joista voi myös saada tuloja. Täytyy vaan muistaa, että jos reunametsä ei ole omassa omistuksessa, vaatii keruu maanomistajan luvan, Laurila sanoo.

Sähkölinjoja tulee lisää 

Laurila arvioi, että uusiutuvan energian, kuten tuulivoiman ja aurinkoenergian, käyttö lisääntyy tulevina vuosina. Tässä taustalla ovat päästövähennystavoitteet. Kun sähkön tuotanto muuttuu, tarvitaan myös lisää voimajohtoja sähkönsiirtoon. 

– Paine kasvaa siihen, että kantaverkkoja täytyy laajentaa ja maita jää näiden uusien linjojen alle. Jo nyt pelkästään Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sähkölinjojen alla on noin 3650 hehtaaria metsämaata. 

Laurilan mukaan tämän vuoksi on tärkeää, että linjojen alustat eivät jäisi joutomaiksi, vaan niille löytyisi hyötykäyttöä.

– Toiveena on, että tieto näistä eri käyttömahdollisuuksista leviäisi. Maanomistaja sitten päättää, mitä maillaan tekee, Laurila sanoo.
 

​​​​​​​

Ylistaroon sähkölinjan alle on rakennettu esittelypolku, jossa voi tutustua linjan alustojen eri käyttömahdollisuuksiin.