Metsänomistajan taidot kasvavat metsän mukana

Metsänomistaja Hetta Torpon koti on Hirvensalmella. Kotitilan maisemassa vaihtelevat niin metsät, pellot kuin järvetkin. Torpo on ollut metsänomistaja 1980-luvulta alkaen. Hän on alun perin kaupungista kotoisin, mutta vanhempien muutto Hirvensalmelle johdatteli myös Torpon maaseutumaisemiin. Hirvensalmella Torpo on asunut vakituisesti vuodesta 1992. 

– Lähdin metsänomistamiseen niin sanotusti pystymetsästä. Meillä ei ollut käytännössä mitään ennakkotietoa metsästä tai metsien hoidosta, kun tulin tilalle. Onneksi metsänhoitoyhdistys oli alkuvaiheessa apuna opastamassa metsäasioihin, hän kertoo.

Torpo on omistanut metsää alusta asti metsäyhtymänä. Hän on kokenut metsäyhtymän toimivaksi metsänomistusmuodoksi. Yhtymän toisina osakkaina ovat Torpon äiti ja sisko, ja asioista on päätetty yhteisymmärryksessä. Torpolla on kokemusta myös kuolinpesäomistuksen purkamisesta. Kuolinpesän purkaminen tuotti vaivaa ja paperitöitä.

– Kuolinpesän purkaminen kuitenkin ehdottomasti kannatti ja helpottaa asioiden hoitamista myöhemmin. Jälkikäteen ajatellen kuolinpesän purkaminen olisi ollut helpompaa tehdä pian perunkirjoituksen jälkeen, kun paperiasioita piti hoitaa muutenkin, Torpo sanoo. 

Kuolinpesän purkamiseen kannusti se, että asioiden hoitaminen myöhemminkin olisi helpompaa, eikä kuolinpesäomistus pääsisi ketjuuntumaan. Torpo myös huolehtii tarkkaan siitä, että metsäyhtymän paperit pysyvät hyvässä järjestyksessä. Silloin asioiden hoitaminen käy kätevästi ja tarvittaessa muidenkin kuin Torpon on helppo päästä kärryille yhtymän asioista. 
 

Torpon metsäyhtymän metsät ovat pääosin tasaikäistä talousmetsää, mutta muutamalla kuviolla kasvaa visakoivua. Metsäyhtymän mailla on myös muinaismuistokohteita. 
 

Apua metsänomistamiseen koulutuksesta ja metsäalan ammattilaisilta

Hirvensalmelle muuttaessa Torpolla oli vain vähän tietoa metsäasioiden hoitamisesta. Jotta tilan asioiden hoitaminen helpottuisi, hän haki Mikkeliin metsäkouluun metsätalousyrittäjän koulutukseen. Koulutuksen aikana perehdyttiin niin metsäiseen teoriatietoon kuin sahojen käyttöön ja huoltoon. 

– Suosittelen metsäasioihin perehtymistä ja kouluttautumista muillekin metsänomistajille. Koulutus selvensi asioita metsänomistamisen alkuvaiheessa, kun muuta pohjatietoa ei juurikaan ollut, Torpo kertoo. 

Torpolla on alusta asti ollut metsäammattilainen mukana hoitamassa metsäasioita. Tutulta ammattilaiselta on saanut apua ja tukea, metsäsuunnitelmien tekeminen on sujunut jouhevasti ja myös omia tavoitteita ja toiveita metsänhoidosta on ollut helppo tuoda esiin. 

Torpo innostui myös itse lähtemään paikallisen metsänhoitoyhdistyksen toimintaan mukaan. Luottamustoimi metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa on pitänyt kiinni metsäalan kehityksessä ja tuonut paljon osaamista omienkin metsien hoitoon. 

Talousmetsää hoidetaan luonto huomioiden 

Torpon metsäyhtymän metsiin on tehty metsäsuunnitelmat ja metsänhoitoa on tehty niiden mukaan. Torpo on myös itse ollut suunnittelijoiden mukana maastossa ja esittänyt omia toiveita metsien hoidosta ja käytöstä. 

Pääosin Torpon metsäyhtymän metsät ovat tasaikäistä talousmetsää. Metsistä saatava tulo on tärkeää, mutta talouskäytön ohella Torpo huomioi myös luonnonhoidon ja monimuotoisuuden. Metsissä vältetään isojen aukkojen hakkuita, ja Torpo myös harkitsee, millaisia toimenpiteitä kesäasukkaiden tonttien läheisyydessä on järkevää tehdä. 

– Metsäyhtymämme palstoilla on aika monipuolisesti eri puulajeja. Haluan, että metsissä säilytetään sekapuustoisuutta. Olen kiinnostunut myös pienaukkohakkuista ja jatkuvan kasvatuksen edistämisestä sopivilla kohteilla. Tällä hetkellä jatkuvan kasvatuksen kannalta haasteena meillä on hyvin tasaikäinen metsän rakenne, Torpo kertoo. 

Muutamalla kuviolla kasvaa visakoivua. Osa visakoivuista on hyvässä kasvuvauhdissa, osa on kärsinyt lumituhoista ja päässyt pusikoitumaan. Torpo suunnittelee, että tulevaisuudessa hän voisi kokeilla tammen istutusta. Hän on huomannut tammen levinneen luontaisesti yllättävän hyvin. Selvityksessä on myös, voisiko metsässä olevan lähteen ja puron ympäristön suojella. 

Torpon metsäyhtymän mailla on myös muinaismuistokohteita. Alueella on ollut asutusta pitkään, ainakin 1440-luvulta alkaen. Metsästä löytyykin esimerkiksi keskiaikainen hautausmaa. 

– Hautausmaan lisäksi metsistä on löytynyt esimerkiksi vanha kirves ja solki. Tällaistenkin asioiden huomiointi on tullut sitten opeteltua osana metsänomistamista, Torpo kertoo. 
 

​​​​​​​

Viimeksi metsissä on tehty harvennusta ja energiapuun korjuuta.
 

Metsä on osa sielunmaisemaa

Torpo on puuartesaani sekä verhoilija ja hän entisöi ja verhoilee huonekaluja. Entisöintitöiden parissa kuluu aikaa varsinkin talvella, kesäisin metsien parissa riittää tekemistä. Myös 1840-luvulla rakennettu iso hirsitalo pitää omistajan kiireisenä. 

– Metsässä ja talon hoitamisessa on paljon hommaa. Työt eivät pääse loppumaan, ja aina on tiedossa tekemistä myös ensi vuodelle, Torpo naurahtaa. 

Torpo kuuluu Marttoihin, eli vapaa-aikaa kuluu myös järjestön toiminnan parissa. Tänä vuonna metsäasiat ovatkin näkyneet Marttojen toiminnassa erityisesti, sillä Martat viettävät 125-vuotisjuhlavuotta metsäteemalla. Osana juhlavuotta toteutetaan Marttametsäkeräys, jonka tuotoilla Martat ostavat metsää suojeltavaksi. Keräykseen voi osallistua vuoden 2024 loppuun saakka. Hirvensalmellakin Torpon suunnitelmana on ollut kerätä vielä loppuvuoden aikana lahjoitus yhteiseen pottiin. 

Syksyisin Torpo viihtyy metsässä sienestäen ja talvella metsäsuksilla hiihtäen. 

– Joskus hiihdellessä on tullut pohdittua, että olisi kiva, jos täällä kulkisi latujakin. Vielä on kuitenkin riittänyt niin paljon muutakin hommaa, että mönkijää ja latukonetta ei ole tullut hankittua, Torpo sanoo. 

Torpo asuu maalla luonnon ympäröimänä ja metsä on hänelle sielunmaisemaa. 

– Ei sellaisessa paikassa haluaisi asua, jossa ei olisi metsää, hän sanoo. 
 

​​​​​​​

Kun Torpo muutti maalle, hänellä ei ollut juurikaan ennakkotietoa metsänomistamisesta tai metsänhoidosta. Alkuun auttamassa oli metsäammattilainen, ja metsänomistajan taidot ovat kertyneet vuosien mittaan.