Miten siirrän metsäomaisuutta seuraavalle sukupolvelle? – 7 kysymystä

1. Mitkä ovat tärkeimpiä asioita metsätilan sukupolvenvaihdoksessa? 

Metsän pitäisi tuoda hyötyä ja iloa omistajalleen. Omistajanvaihdoksen on oltava niin selvä, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mitä tehdään. Uuden omistajan pitää voida tehdä omia päätöksiä metsiensä hoidosta, hakkuista ja suojelusta.  

Metsätilan omistajanvaihdoksessa on tavoitteena, että toiminta jatkuu omistajanvaihdoksen jälkeen keskeytyksettä. Tähän tavoitteeseen päästään, kun metsää ei jätetä perinnöksi.  

2. Miten sukupolvenvaihdoksessa pääsee alkuun? 

Metsätilan aktiivinen sukupolvenvaihdos suunnitellaan ja tehdään yhdessä. Keskustelu perheen kesken helpottaa metsänomistamiseen liittyvien perinteiden siirtymistä seuraaville sukupolville ja auttaa myös metsätilan sukupolvenvaihdoksessa.  

Metsänomistaja näkee tiedot omista metsistään Metsäkeskuksen maksuttomasta Metsään.fi-palvelusta. Omistajan kannattaa antaa palveluun asiointilupa tulevalle metsänomistajalle jo omistajanvaihdoksen suunnitteluvaiheessa. Näin uusi omistaja pääsee tutustumaan tietoihin ja myös metsään. Metsään.fi-palvelusta voi hakea myös asiantuntijoita, jotka auttavat tilojen arvonmäärityksessä ja omistajanvaihdoksessa tarvittavien asiapaperien laadinnassa. 
 

Oman metsän tietoja voi katsoa Metsään.fi-palvelusta. Kannattaa varmistaa, että myös uusi omistaja pääsee tutustumaan tietoihin.  
 

3. Milloin metsä kannattaa antaa lahjana omalle lapselle tai lapsenlapselle? 

Lahja on hyvä vaihtoehto, kun luopuja ei tarvitse rahaa tai muuta vastiketta metsästään. Metsälahja helpottaa nuoren taloudellista tilannetta, jos on asuntolainaa ja muita lainoja maksettavana. Metsä kannattaa lahjoittaa hyvissä ajoin. Näin metsän uusi omistaja saa metsästä tuloja silloin, kun hän niitä tarvitsee.  

Moni metsänomistaja on niin iäkäs, että metsä kannattaa lahjoittaa lapsenlapselle. Näin perhe säästää myös verojen maksussa.  

4. Kannattaako pidättää hallintaoikeus metsään? 

Hallintaoikeus kannattaa pidättää vain harkitusti. Järkevä hallintaoikeuden pidätyksen paikka on silloin, kun lahjan saaja on alaikäinen tai opiskelija. Näissäkin tapauksissa hallintaoikeus kannattaa pidättää määräajaksi, kunnes lahjan saaja on todennäköisesti saanut opiskelunsa päätökseen.  

Hallintaoikeus voidaan pidättää joko itselle tai eriyttää jollekin toiselle henkilölle. Lapsenlapselle lahjoitettaessa kannattaa hallintaoikeus pidättää lapsen vanhemmalle määräajaksi. Pelkän hallintaoikeuden saanti ei aiheuta lahjaveroseuraamusta.  

Elinikäistä hallintaoikeutta ei kannata pidättää. Määräaikainen hallintaoikeus on toimivampi. Hallintaoikeuden purkaminen on uusi lahja haltijalta omistajalle. 
 

Metsätilat ovat arvokkaita. Esimerkiksi puun myynnistä voi saada tuloja. 
 

5. Milloin metsätilasta kannattaa tehdä kaupat? 

Metsätilastaan luopumista suunnittelevien taloustilanne vaihtelee. Monella on pieni eläke, ja metsästä tarvitaan tuloa. Metsätulo kannattaa saada tilan myynnistä lähisuvulle. Myyjä saa kauppahinnan verottomana, jos luovutusvoiton verovapaus täyttyy. Ostaja puolestaan saa metsävähennyksenä huomattavan verovähennyksen puun myynnistä.  

Metsätilat ovat arvokkaita. Kun on tarkoitus luopua tilasta lähisuvulle, kauppahinta määritellään rahan tarpeen mukaan. Tilan arvon ja kauppahinnan erotuksesta maksetaan lahjavero. Jos kauppahinta tai muu vastike ylittää kolme neljäsosaa tilan arvosta, ei tarvitse maksaa lahjaveroa. 

Sopivaa kauppahintaa, sekä omistajanvaihdoksesta syntyviä veroetuja, metsävähennystä ja metsälahjavähennystä, voi laskea kätevästi metsälahjavähennyslaskurilla   

6. Milloin metsä kannattaa myydä ulkopuoliselle? 

Metsätilalle ei aina löydy uutta omistajaa lähisuvusta. Perheellä voi olla rahan tarvetta, ja metsä on ainut realisoitavissa oleva omaisuus.  

Moni metsän yhteisomistus on vaikeuksissa metsistä tehtävien päätösten kanssa. Tilojen jaot voivat olla vaikeita ja kalliita. Arvonmääritys tuottaa vaikeuksia. Tilan myyminen ulkopuoliselle on selkeä vaihtoehto. Yleisessä myynnissä saadaan tilasta markkinahinta, ja myyntitulo on helppo jakaa osuuksien suhteessa. 
 

​​​​​​​

Vaihtoehtoja metsätilan sukupolvenvaihdokseen on paljon.
 

7. Milloin metsä kannattaa liittää yhteismetsään? 

Moni metsänomistaja asuu kaukana metsistään. Metsäasiat ovat vieraita, mutta kuitenkin halutaan omistaa metsää. Yhteismetsässä omistus on helppoa. Yhteismetsä hoitaa kaikki metsään liittyvät käytännön asiat. Yhteismetsä maksaa tuloksestaan 26,5 prosentin veron. Yhteismetsän jakama ylijäämä osakkaalle on verotonta tuloa. Osakas voi halutessaan olla aktiivinen osallistumalla osakaskunnan kokouksiin, mutta osallistumispakkoa ei ole.  

Yhteismetsä voi ratkaista yhtymien ja kuolinpesien yhteisomistuksen ongelmia. Metsät kannattaa liittää yhteismetsään, jos on vaikeaa jakaa omaisuutta osakkaiden kesken tai kukaan osakkaista ei voi lunastaa metsiä itselleen. Yhteismetsässä metsänhoito ja -hakkuut hoituvat sujuvasti. Yhteismetsään liittämisen yhteydessä kukin yhtymän osakas saa oman osakastilan, jolle voi tehdä mitä haluaa. Yhteismetsä jakaa metsän tuoton kuten muillekin osakkaille.  

Yhteismetsään liittyminen on myös edullinen tapa päästä yhtymän tai kuolinpesän metsistä eroon, koska yhteismetsään liittymistoimitus menee valtion varoista. Joihinkin yhteismetsiin liityttäessä pitää maksaa metsän arviointikulut. 

Lisätietoja metsätilan omistajanvaihdoksesta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla. 

Tutustu myös oppaaseen, josta saa vinkkejä metsänomistajaperheiden metsäkeskusteluun. Oppaan ovat tuottaneet yhteishankkeessa Suomen metsäkeskus ja Suomen Metsämuseo Lusto.