Saitko metsää perinnöksi? – muista nämä 5 vinkkiä

1. Perunkirjoitusta varten täytyy arvioida metsätilan arvo 

Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden sisällä omaisen kuolemasta. Perunkirjoitusta varten täytyy arvioida perittävän metsän arvo. Yleensä tämä tapahtuu niin, että metsäammattilainen tekee tila-arvion.

Perukirja toimii myös kuolinpesän perintöveroilmoituksena. Tila-arvioita tekevistä ammattilaisista eri puolilla Suomea on koottu listat Metsäkeskuksen verkkosivuille.  

2. Selvennyslainhuuto antaa tietoa omistussuhteista 

Perunkirjoituksen jälkeen on hyvä pohtia kuolinpesän metsäasioiden hoitoa. Kuolinpesän osakkaat voivat hakea Maanmittauslaitoksesta kiinteistölleenselvennyslainhuudon. Selvennyslainhuuto on ajantasainen ja luotettava selvitys kaikista metsäkiinteistöä omistavista kuolinpesän osakkaista. Se helpottaa oikeiden omistussuhteiden hahmottamista erityisesti tilanteissa, joissa on jo muodostunut sisäkkäisiä kuolinpesiä. 

Selvennyslainhuuto korvaa perukirjan sukuselvityksineen kuolinpesän asiointitilanteissa, esimerkiksi metsäkiinteistön myyntitilanteissa. Osakkaat pääsevät myös kirjautumaan Metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun henkilökohtaisilla pankkitunnuksillaan, jos kuolinpesällä on selvennyslainhuuto. 
 

Suomessa syntyy keskimäärin noin 5 000 metsää omistavaa kuolinpesää vuosittain. 
 

3. Kuolinpesä kannattaa purkaa 

Kuolinpesä kannattaa purkaa yleensä mahdollisimman pian. Pitkään kuolinpesän omistuksessa olevissa metsissä päätöksenteko saattaa usein lykkääntyä, eikä kuolinpesän osakkailla ole välttämättä yhteisiä tavoitteita metsien käytölle.  

Yksi vaihtoehto on tehdä murto-osainen jako, jonka jälkeen metsän yhteisomistusta kutsutaan metsäyhtymäksi. Murto-osainen jako tehdään kuolinpesän jakosopimuksella. Tämän jälkeen osakkaat voivat tehdä yhtymäosuuksiensa määräaloista keskenään kauppoja ja tiettyjen ehtojen vallitessa lähisukulaisten väliset luovutukset ovat verovapaita. Jaossa muodostuneen yhtymän osakkaat hakevat Maanmittauslaitoksesta lainhuutoa metsän omistusosuuksilleen. 

Toinen vaihtoehto on jakaa kuolinpesä, jolloin osa tai kaikki kuolinpesään kuuluva omaisuus jaetaan osakkaiden kesken. Tämän jälkeen yksi tai useampi osakas saa jaossa oman metsätilan. Metsien jakaminen yksinomistukseen useammalle kuin yhdelle edellyttää yleensä lohkomis- tai halkomistoimitusta, josta seuraa kustannuksia.  

Kuolinpesä voi myös myydä metsäkiinteistöt vapailla markkinoilla, jos kuolinpesästä ei löydy halukasta jatkajaa metsänomistukselle. Kuolinpesän metsät voidaan myös liittää johonkin valmiiseen yhteismetsään, jos halutaan yhä säilyttää omistus, mutta helpottaa päätöksentekoa. Ajantasaiset tiedot maakunnittain laajenemishaluisista yhteismetsistä voit katsoa Metsäkeskuksen verkkosivuilta.  
 

On hyvä selvittää, onko metsässä jotain metsänhoitotöitä, jotka täytyisi hoitaa mahdollisimman pian.  
 

4. Ota selvää keskeneräisistä metsänhoitotöistä ja puukaupoista 

Ota selvää, kenen kanssa edeltävä omistaja on hoitanut metsäasioita. Onko hän asioinut metsänhoitoyhdistyksen tai esimerkiksi jonkun metsäalan yrityksen ammattilaisen kanssa? Metsäammattilaiset osaavat kertoa, onko metsätilalla keskeneräisiä puukauppoja tai kiireellisiä metsänhoitotöitä tehtävänä.  

Kemera-tukijärjestelmän päättyminen kannattaa myös huomioida. Jos vainajalla on keskeneräisiä kemera-töitä, niistä löytyy tieto Metsään.fi-palvelusta. Kannattaa myös selvittää, onko vainajalla ollut ympäristötukisopimusta metsän määräaikaisesta suojelusta. Keskeneräisistä metsänhoitotöistä ja tuista voi kysyä neuvoa myös Metsäkeskuksesta.  

5. Tutustu metsääsi ja päätä tavoitteesi 

Selvitä, millaista puustoa metsässä kasvaa ja onko siellä harvinaisia lajeja, erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai muita luontoarvoja. Kannattaa myös ottaa selvää, kuinka metsätilalle pääsee kulkemaan ja missä ovat tilan rajat. Tietoja voi saada esimerkiksi metsäammattilaisilta, tilan metsäsuunnitelmasta tai kirjautumalla Metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun. 

Uutena metsänomistajana kannattaa miettiä, mitä haluat metsältäsi. Haluatko saada metsästä taloudellista tuottoa? Käytätkö metsää retkeilyyn, metsästykseen, marjastukseen tai polttopuiden keruuseen? Entä onko metsässä alueita, jotka haluaisit suojella määräaikaisesti tai pysyvästi? Metsätilan voi myös myydä pois, jos se tuntuu parhaalta vaihtoehdolta.  

Metsäammattilaisilta voi kysyä neuvoa vaikeissa asioissa. Tietoa metsänomistamisesta saa myös lukemalla alan kirjallisuutta ja lehtiä.  

Metsäkeskus järjestää uusille metsänomistajille koulutuksia metsäasioissa. Alkuvuodesta hyviä vinkkejä voi saada osallistumalla esimerkiksi Metsään-starttipäivään ja Metsään-verokurssille. Koulutuksiin voit ilmoittautua Metsäkeskuksen koulutus- ja tapahtumakalenterin kautta.  

Vinkkejä uudelle metsänomistajalle on myös Metsäkeskuksen verkkosivuilla.