Uusi metsänomistaja kerää oppia

Kirvesmies Arto Minkkinen on palannut edellisiltana reissutöistä Etelä-Suomesta ja nukkunut työrupeaman päälle hyvät yöunet. Aamun valjetessa auto kiitää kohti omaa metsäpalstaa, joka sijaitsee Jyväskylän Korpilahdella Sarvenperän kylällä. 

- Jouduimme tekemään vuosi sitten hyvin pikaisesti metsäkaupat, kun isäni alkoi sairastella. Isällä ja hänen veljellään oli metsäyhtymä. Ostin ensin isän osuuden ja sitten sedän osuuden. Siinä oli vähän paniikkia, että joudummeko myymään suvun metsät vieraalle, Minkkinen kertoo.

Metsät isän kotipaikan kupeessa olivat Minkkiselle tuttuja jo lapsuudesta. Nuorena hän ajoi poluilla moporallia kavereidensa kanssa ja keräsi isänsä apuna polttopuita. Aikuisena ammattimies rakensi perheelleen talon metsän tukkipuista. 

Metsätilakaupoissa hänelle siirtyi noin 30 hehtaaria nuorta kasvatusmetsää. Lisäksi hän on osakkaana kuolinpesän metsässä. Minkkinen myöntää, että omat tiedot metsänhoidosta ja puukaupoista olivat aluksi heikot. 

- Isä auttoi viimeisillä voimillaan ennen kuolemaansa ja antoi metsäammattilaisten yhteystietoja, että pääsisin alkuun, hän kertoo.

Yhä useampi uusi metsänomistaja asuu kaupungissa

Arto Minkkinen on hyvin lähellä keskivertoa suomalaista uutta metsänomistajaa. Hän on keski-ikäinen kaupungissa asuva mies, joka on ostanut metsätilan sukulaisiltaan. 

Viime vuonna metsänomistajaksi tuli noin 5 400 yksityishenkilöä, joista miehiä oli 55 prosenttia ja naisia 45 prosenttia. Tämän lisäksi muodostui uusia kuolinpesiä, joiden osakkaissa oli sekä uusia että ennestään metsää omistavia.

Uudet metsänomistajat ovat useimmiten perineet tai ostaneet sukulaisiltaan noin 30 hehtaarin metsikön, jonka he omistavat yksin tai yhdessä muiden osakkaiden kanssa. Usein metsää omistetaan perheen kesken. Kokonaan yksin metsänsä omistaa noin  kolmannes uusista omistajista.

Keskiverto uusi metsänomistaja asuu edelleen suhteellisen lähellä omia metsiään, mutta se voi tulevaisuudessa muuttua. 

- Vielä muutama vuosikymmen sitten valtaosa metsänomistajista asui maalla ja hoiti metsää maanviljelyksen rinnalla. Väestökehitys ja muuttoliike ovat vaikuttaneet siihen, että nykyisin yhä useampi metsänomistaja asuu kaupungissa tai taajamassa kauempana metsistään. Kaupungissa tai eri kunnassa asuminen ei kuitenkaan aina tarkoita pitkää etäisyyttä metsään. Metsä voi sijaita myös lähikunnassa, kertoo metsänomistajapalvelujen asiantuntija Kaisa Laitinen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsänomistajien määrä vuodelta 2018 tarkentuu vielä, kun kaikki tiedot päivittyvät rekisteriin. Vuosina 2016-2017 uusia omistajia tuli keskimäärin 7 700 vuodessa.

Laitisen mukaan metsänomistajien arvot ovat myös osittain murroksessa. Yhä useampi uusi metsänomistaja on kiinnostunut metsien käsittelyn eri vaihtoehdoista, luonnon monimuotoisuudesta ja myös ilmastoasioista. Muutos koskee etupäässä nuoria ja Etelä-Suomessa asuvia metsänomistajia, mutta näkyy myös pohjoisessa ja pikkukaupungeissa.

- Edelleenkin suuri osa metsänomistajista haluaa tietoa perinteisestä metsätaloudesta ja metsänhoidosta. Taloudellinen puoli on tärkeää, Laitinen sanoo.

Innostus metsäasioihin heräsi

Arto Minkkisellä oli alusta lähtien kova halu ottaa selvää metsäasioista. Hän luki metsäalan lehtiä ja verkkokeskusteluja, naputti taskulaskinta ja kysyi neuvoa metsänhoitoyhdistyksestä.

- Metsäveroilmoituksessa tarvitsin apua ihan kädestä pitäen. Se vaikuttaa tuleviin metsäkauppoihin, kuinka käytän metsävähennystä. Nythän verourakka on taas pian edessä, hän sanoo.

Minkkinen osallistui myös Metsäkeskuksen uusille metsänomistajille suunnattuun Metsään-starttipäivään ja tutustui Metsään.fi-palveluun. 

- Metsään.fi-palvelua olen käyttänyt paljon iltaisin reissutöissä. Olen katsellut koneelta, missä on kiireellisiä hoitotöitä. Palvelusta näin myös, että metsässäni on arvokas ja suojeltu purokohde, joka tulee jättää hakkuiden ulkopuolelle, hän kertoo.

Viime vuonna metsänomistaja sai tuntumaa puukaupoista, kun metsässä tehtiin uudistushakkuu muutamalla hehtaarilla. Keväällä edessä on maan mätästys ja uusien taimien istutus. Vävykokelas on lupautunut avuksi pottiputken varteen. 

Arto Minkkinen kertoo, että ensimmäisen metsänomistajavuoden aikana innostus ei ole ainakaan laantunut, ja tilan ostopäätös tuntuu oikealta ratkaisulta.

- Metsä tuo pientä lisätuloa. Tammi-maaliskuussa rakennustyömailla on usein hiljaista, mutta metsätuloilla voin ehkä vähän tasata kausivaihtelun vaikutusta, Minkkinen sanoo.

​​​​​​​​​​​​​​

Myrskytuuli on kaatanut puita. Minkkinen omistaa Jyväskylän Korpilahdella yksin noin 30 hehtaaria metsää.

 

Verotus ja puukaupat askarruttavat

Metsäkeskuksen asiantuntija Kaisa Laitinen on tottunut vastaamaan uusien metsänomistajien monenlaisiin kysymyksiin. Selvästi eniten askarruttavat metsäverotus, puukaupat ja oman metsän ajankohtaiset työt. 

- Verotusta pidetään hankalana ja sitä pelätäänkin. Veroilmoituksen täyttäminen kannattaa silti opetella. Sillä voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon rahaa jää käteen. Metsäkeskus ja monet muutkin metsätoimijat järjestävät alkuvuonna koulutusta veroasioista, Laitinen rohkaisee.

Laitinen kannustaa osallistumaan myös uusien metsänomistajien Metsään-starttipäivään ja tietoja syventävälle Metsään-peruskurssille sekä tutustumaan Metsään.fi-palveluun.

- Tietoa on tarjolla ja kaikenlaisissa kysymyksissä voi ottaa yhteyttä.