Eräopas elättää itsensä luonnosta

Kaupunkien kasvavasta väkimäärästä huolimatta luontoala ammattina pitää pintansa, tai jopa kasvattaa suosiotaan. Luonto- ja eräoppaan koulutus on yksi väylä elinkeinon hankkimiseen luonnosta. Mahdollisuutta ammattitutkinnon suorittamiseen tarjoavat useat oppilaitokset ympäri Suomen.

Saana Lappalainen on kulkenut metsässä pienestä pitäen. Ajatus eräoppaaksi kouluttautumisesta syntyi kuitenkin vasta myöhemmin monen mutkan kautta.

- Aikoinaan työskentelin vakuutusyhtiössä kuutisen vuotta ja vähän haikeana katselin ulos ikkunasta päivät pitkät. Olisipa mukava tehdä töitä ulkona ja kausiluonteisesti, pyöri mielessäni, Lappalainen muistelee.

Ajatus kypsyi pari vuotta Lappalaisen matkustellessa maailmalla. Palattuaan Suomeen syksyllä 2017 hän pääsi opiskelemaan Ahlmanin opistolle Tampereelle luonto- ja eräoppaaksi ja ajatus paluusta Uuteen-Seelantiin täytyi laittaa jäihin - ainakin toistaiseksi.

Lappalainen suoritti koulutuksensa näyttötutkintona, jolloin opiskelu tapahtui pääosin itsenäisesti. Opinnot veivät muun muassa hiihtovaellukselle sekä kalastus- ja patikointiretkelle, jonka lisäksi opiskelijat järjestivät ohjelmapalveluita todellisille asiakasryhmille.

- Opinnoissa parasta oli itseoppiminen ja luonnossa oleskelu. Opin paljon luonnosta, retkien järjestämisestä ja vetämisestä sekä itsestäni luonnossa liikkujana. Lisäksi sain tavata samanhenkisiä ihmisiä, kertoo Lappalainen.
 

Työssä parasta Lappalaisen mukaan on ulkona oleminen, elämysten tuottaminen ja työn kausiluonteisuus. 
 

Elämyksiä revontulista ja luonnosta

Heti valmistumisensa jälkeen Lappalainen sai kausitöitä Suomen Lapista, samasta paikasta, jossa oli edellisenä talvena suorittanut harjoittelunsa. Talvikauden työtehtäviin lukeutuu erilaisten talviaktiviteettien ja retkien vetämistä, joista yleisimpiä ovat hiihto- ja lumikenkäretket, moottorikelkkasafarit ja revontuliretket. Asiakkaat ovat pääosin ulkomaalaisia ja he hakevat rauhaa, hiljaisuutta sekä elämyksiä revontulista, huskyistä, poroista ja ylipäätään Suomen talvisesta luonnosta. 

Syksyllä 2019 Lappalainen muutti Pohjois-Norjaan, jossa hän asuu yhdessä oppaana toimivan poikaystävänsä kanssa. Norjassa Lappalainen työskentelee oppaana ja valokuvaajana revontuliretkillä sekä vetää moottorikelkkasafareita. 

Eräoppaan työssä Lappalaisen mielestä parasta on se, että saa olla ulkona, tehdä töitä kausiluonteisesti ja tuottaa asiakkaille elämyksiä, tai ainakin todistaa elämyshetkiä. Hän on päässyt todistamaan myös kosintoja niin kodassa, kuin revontulienkin alla. 

- Mieleenpainuvimpia hetkiä ovat olleet illat, jolloin revontulet ovat olleet tosi voimakkaita. Silloin sitä pysähtyy siihen hetkeen nauttimaan, makoilemaan porontaljalle ja ihmettelemään luonnon kauneutta, kuvailee Lappalainen.

Haasteita työhön tuovat esimerkiksi muuttuvat keliolosuhteet ja asiakkaiden vaihtelevat odotukset ja mielikuvat retkistä ja elämyksistä.

- Haastavinta on pitää asiakkaat tyytyväisinä myös sellaisina päivinä, kun keli on huono. Esimerkiksi jos ainoa päämäärä on nähdä revontulet ja taivas on pilvinen. Tai kun ajat moottorikelkkasafaria sankassa lumisateessa ja tuulessa, eikä näkyvyyttä ympäristöön ole, Lappalainen kertoo. 

Työn luonteeseen liittyy toki myös vastuuta. Aikataulujen ja asiakkaiden lämpimän pukeutumisen varmistamisen lisäksi esimerkiksi turvallisuusasiat käydään läpi huolellisesti aina ennen retken alkua. Työ antaa kuitenkin samanaikaisesti paljon vapauksia ja työn sisältöön pystyy itse vaikuttamaan.

- Saan helposti laitettua oman persoonani tähän työhön ja pystyn olemaan oma itseni, Lappalainen summaa. 
 

Työtä tunteella ja hetki kerrallaan

Saana Lappalainen työskentelee pääosin talvikaudet ja elelee vapaammin kesät. Työskenneltyään ja säästettyään talvet, saattaa hän asua kesät teltassa, pakettiautossa ja kesämökeillä. 

- En nähnyt järkeä maksaa kesän ajalta mitään kiinteää asumiskulua, koska tiesin olevani niin paljon menossa. Omistusasuntoni Tampereella on ollut jo vuosia vuokrattuna tämän elämäntyylini vuoksi, kuvailee Lappalainen edellistä kesäänsä.
 

​​​​​​​​​​​​​​

Talvikaudella työtehtäviin kuuluvat esimerkiksi hiihto-, lumikenkä- ja revontuliretket.
 

Toimistotöihin näytön äärelle Lappalainen ei usko enää palaavansa, vaan haluaa tulevaisuudessakin työskennellä ulkona ja luoda asiakkaille elämyksiä.

- Koen, että ruudun ulkopuolella on vaan niin paljon siistimpiä juttuja katseltavana ja tehtävänä, Lappalainen kommentoi.

Lappalaisen suunnitelmana on tällä erää kerätä kokemusta erilaisista opastehtävistä, saada uusia näkökulmia työhön ja oppia lisää. Se, työskenteleekö hän tulevaisuudessakin revontulien vai jonkin muun parissa selviää aikanaan.

- Elän hyvin paljon tunteella ja hetken kerrallaan. Nyt tämä elämäntapa tuntuu hyvältä, mutta sitten, kun keksin haluavani jotain muuta, niin sen takuulla teen, Lappalainen naurahtaa. 
 

Suomalainen metsä on turvallinen ja puhdas

Lappalaiselle metsä on paikka, jossa rauhoittua ja olla itsekseen, poissa ihmisten luota. Metsän arvostus on noussut vuosi vuodelta, etenkin mitä enemmän hän on maailmaa nähnyt. Suomalaisessa metsässä Lappalainen arvostaa turvallisuutta ja puhtautta.

- Suomalainen metsäluonto on turvallinen. Meillä ei ole vaarallisia eläimiä tai hyönteisiä. Metsien yhteydessä on paljon vesistöä, joten vaeltaminen on helppoa. Luonto on puhdasta ja ilma on ihanan raikasta, summaa Lappalainen. 
 

​​​​​​​

Usein asiakkaat hakevat eksoottisia elämyksiä revontulista ja pohjoisen talvisesta luonnosta.