Joka kunnassa on syytä mennä metsään

Metsillä on myönteisiä vaikutuksia henkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Metsäiset puistot, virkistykseen varatut alueet, luonnonsuojelualueet ja talousmetsät tarjoavat monipuolisesti mahdollisuuksia terveyden lisäämiseen.

Tapion toteuttamassa Kansanterveyttä metsästä -hankkeessa laadittiin toimintamalli, joka auttaa kuntia
ottamaan metsäluonnon terveyshyödyt suunnitelmallisesti mukaan niiden toimintoihin ja palveluihin.

– Kolmivuotiseen hankkeeseen tavoiteltiin mukaan muutamaa kuntaa pilotiksi. Mukana pilottihankkeessa olivat Kuusamo, Kuopio, Kouvola, Hollola, Jyväskylä, Heinola, Pori, Lempäälä ja Kainuun kuntayhtymä ja Kainuun kunnat. Kaikki lähtivät mukaan ensi pyytämisellä ja siten aihe osoitti olevan kunnissa erittäin ajankohtainen, kertoo Tapion metsäasiantuntija Airi Matila.

Luonnon terveysvaikutusten sisällyttäminen hyvinvointityöhön alkaa päätöksestä vahvistaa yhteistyötä kunnan toiminnoissa ja palveluissa. Joka kunnassa olisi Matilan mukaan hyvä olla sellainen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma, jossa linjataan tavoitteet ja toimenpiteet, joilla turvataan metsäluonnon tuottamia terveyshyötyjä kuntalaisille. Matila kertoo, että hyvä hyvinvointisuunnitelma tehdään yhdessä.

– Kuntalaisia voisi kannustaa kertomaan heille tärkeistä metsäkohteista. Kunta pitää reitit kunnossa luontoliikkujille ja julkaisee houkuttelevia retkikarttoja lähimetsiin.

Mahdollisuuksia on valtavasti

Metsien merkitys terveyden ja hyvinvoinnin lisäämisessä yhdistää koko kunnan palveluja: päiväkodit, koulut, virkistysmahdollisuudet, vapaa-aika, uusien tonttien sijoittelu ja säästettävät viheralueet. Monessa kunnassa nämä kaikki saattavat jo olla olemassa, mutta niin itsestään selviä asioita, että niitä ei siksi osata hyödyntää.

Matila muistuttaa, että samalla tavalla kuin metsien runsaat terveysvaikutukset, kuntien tulisi myös osata tunnistaa alueiden mahdollisuudet ja rajoitteet. Hänen mukaansa esimerkiksi maastopyöräilyreittiä ei sovi suunnitella luonnonsuojelualueelle.

– Toiveissani on saada viestiä jokaiseen kuntaan ja innostaa niitä löytämään tästä omanlaisensa ratkaisun ja toteutustavan. Pilottikunnissa onnistuttiin enemmän kuin tavoiteltiin.

Matila myöntää, että tehtävä ei ole helppo, sillä Suomessa on yli 300 kuntaa. Kunnissa kuntastrategia ohjaa kaikkea kehittämistä. Jos metsien ja luonnon hyödyntäminen ei näy siinä, on Matilan mukaan haastava tehtävä monipuolistaa metsäluonnon tuottamien hyötyjen käyttöä kunnassa.

– Tämä kymmenen kunnan hanke oli vasta pintaraapaisu ja tavoitteena olikin saada mukaan hyvin erilaisia kuntia eri puolelta Suomea. Mahdollisuuksia on silti koko Suomen alueella todella paljon, ja reiteistä ja opastuksista hyötyvät kuntalaisten lisäksi myös matkailijat. 
 

Lumikenkäilijöitä Paltamossa. Kuva: Laura Poikonen
 

Esimerkkejä kolmesta kunnasta

1. Jyväskylä – luontoliikuntaohjelma

”Jyväskylässä valmistui hankkeen aikana luontoliikuntaohjelma, joka linjaa luontoliikunnan olosuhteiden kehittämistä seuraavien 10 vuoden aikana. Tärkeää on se, että näistä asioista ylipäätään saatiin aikaiseksi kokoava ohjelma, joka myös vietiin päätöksentekoon, eli päättäjät pitivät ohjelmaa ja sen sisältämiä toimia hyvin tärkeinä. Positiivista palautetta on saatu todella paljon ja toki myös kommentointia siitä, että ennen kuin uusia hankkeita edistetään, pitäisi nykyisten kunnossapito saada paremmalle tolalle. Tällaisten laaja-alaisten ohjelmien laatiminen voi tuntua työläältä, mutta se kannattaa – ainakin jos ohjelmaa ja sen toteutumista seurataan aktiivisesti. Luontoliikuntaohjelmalla edistetään myös poikkihallinnollista yhteistyötä– nämä luontoliikunta-asiat kun koskettavat yleensä monia sektoreita kunnissa. Olemme olleet innostuneita asiasta jo pitkään ja innostus vain kasvaa.”

Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti

2. Paltamo – seikkailupolku

”Kaksivuotisen Lähiliikkuja-hankeen tavoitteena on kehittää varhaiskasvatuksen, perheiden ja ikäihmisten ulkoilu- ja luontoliikuntamahdollisuuksia sekä lisätä ulkoilun ja luonnon tuomia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia.  Lähiliikkuja-hankkeessa on jo nyt toteutettu muun muassa seikkailureittitempaus perheille, joka kannusti perheitä yhdessä liikkumaan Paltamon metsäreiteille. Samalla on nostettu ulkoiluun liittyviä lähiympäristöjä ja reittejä perheiden tietoisuuteen. Varhaiskasvatusryhmiä kannustettiin toimimaan enemmän luonnossa. Lapsille hankittiin ulkoliikunta- ja luonnontutkimusvälineitä, kuten luuppeja, suurennuslaseja, ötökkäpurkkeja ja kiikareita. Myös hankkeeseen osallistuneet ikäihmiset ovat kokeneet Lähiliikkuja-tapaamiset merkityksellisinä ja hyvinvointia lisäävinä. Lähiliikkuja-hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun ja eri toimintoja kuten lumikenkäkävelyä ja seikkailumetsä- ja hyvinvointipolkuja on tarkoitus järjestää jatkossakin. Kainuussa metsä ja luonto ovat vahvuus ja sen saavutettavuus on erinomaista luokkaa.”

Jenna Härkönen, hyvinvointiaktivaattori
Anu Leinonen, kansalaisopiston suunnittelijaopettaja
Laura Poikonen, Liikunnanohjaaja Lähiliikkuja -hanke

3. Pori – karttasovellus

”Luonto ja metsä ovat pitkään olleet tarjolla, mutta porilaiset eivät liikkuneet luonnossa. Retkeilyreittejä oli useita kilometrejä, mutta nekin olivat osittain huonossa kunnossa ja opasteet sekä kartta olivat vanhentuneet, eikä niiden olemassaolosta tai kunnosta ollut tietoa. Kaupunki ei myöskään tiennyt, miten porilaiset suhtautuvat luontoon tai mitä ajatuksia ja odotuksia heillä oli luonnosta. Hankkeen alussa järjestettiin kaupunkilaisille Minun luontokokemukseni -kysely. Kyselyllä kerättiin tietoa, miten porilaiset liikkuvat luonnossa, mitä siellä tekevät, miksi he menevät tai jättävät menemättä luontoon. Vastauksista nousi vahvasti esiin reittien, opasteiden ja karttojen merkitys. Porin luontopaja on kunnostanut retkeilyreittejä ja opasteita. Reiteistä on tehty ajantasainen mobiilikartta, jossa kerrotaan reittien palveluista kuten nuotiopaikoista ja etäisyyksistä. Paperinen kartta on juuri valmistumassa. Lisäksi luontokohteista ollaan tekemässä tarkemmat kuvaukset sekä kaupunkilaisille että matkailijoille. Ihmiset ovat löytäneet luonnon merkittävänä virkistäjänä, voimauttajana ja hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Koronapandemian aikana ihmiset ovat löytäneet luonnon uudestaan. Karttaa ja reittien opasteita on kaivattu, niille on ollut selkeä tarve. Opasteet ovat selkeät ja reittien kunnostus on saanut paljon kiitosta. Paras palaute on se, kun näkee ihmisten liikkuvan ja oleilevan luonnossa. Kannattaa kuunnella ja osallistaa kaupunkilaiset mukaan kunnan hyvinvointityöhön ja huomioida, että luonto on merkittävä hyvinvoinnin edistäjä kunnassa.
Luontoa ei tarvitse rakentaa. Se on jo olemassa, joten varsin edullisesta keinosta on kyse.”

Sirpa Kynäslahti, hyvinvointikoordinaattori
 

Kartta Porin Joutsijärven retkeilyreitistä.