Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Jouluruokiin makuja metsästä

Onko sinun joulupöydässäsi suppilovahverokastiketta, hirvipaistia tai mustikkaglögiä? Jouluruoissa voi hyödyntää monia metsästä saatavia raaka-aineita. Hyvällä suunnittelulla ja rennolla asenteella voit luoda maukasta, edullista ja ympäristöystävällistä jouluruokaa metsän monipuolisista antimista. 

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Jouluruokia katettuna pöytään. Lautasella on paistia, porkkanoita ja punasipuleita. Vieressä kulhossa rosollia ja kastiketta. Lasikulhossa on hyytelöä ja lasissa punaista juomaa.

Aloittamalla suunnittelut hyvissä ajoin ja hyödyntämällä metsän raaka-aineita voi jouluna syödä maukkaasti ja edullisesti.

05.12.2023

Teksti: Eva Ekholm Kuvat: Daniela Andersson

Jouluruoissa voi hyödyntää monia raaka-aineita metsästä, kuten riistalihaa, marjoja ja sieniä. Vain mielikuvitus on rajana. Monet kokevat stressiä joulusta ja joulupöydästä. On paljon odotuksia siitä, miltä ruoan tulisi maistua ja mitä kaikkea on oltava tarjolla. Odotusten, perinteiden ja toiveiden keskellä voi olla vaikeaa huomioida ruoan hintaa tai kuinka ekologista se on. 

– Sääntöjä ei ole. Jokaisella on omat perinteensä, sanoo Daniela Andersson, metsänomistaja, palkittu keittokirjailija ja toimittaja. 

Andersson on kasvanut perheessä, jossa metsän raaka-aineilla on aina ollut paikkansa ruokapöydässä - myös jouluna. Anderssonin omat suosikit kotimaisista marjoista ovat katajanmarja, puolukka ja pihlajanmarja. Niistä hän valmistaa usein erilaisia hyytelöitä jouluksi. 

– Suosittelen jättämään osan marjoista kokonaisiksi, jotta hyytelö ei ole aivan sileää, sanoo Andersson. 

Anderssonin perheen joulupöydässä pääroolissa ei ole kinkku, vaan täytetty kalkkuna. Andersson täyttää kalkkunan sitruunalla, omenalla ja erilaisilla mausteilla, ja lisää täytteeseen aina katajanmarjaa, koska se antaa riistaisen maun. 

– Erityisesti katajat sopivat hyvin jouluun. Katajasinappi sopii erinomaisesti tavallisen kinkun kanssa. Sieni on myös monipuolinen raaka-aine, jota voi käyttää monessa ruoassa, ei pelkästään kastikkeissa ja piirakoissa. 

Kotimaisuus on hyvä periaate 

Andersson sanoo, että tärkein syy käyttää metsän raaka-aineita ruoanlaitossa jouluna ja arkena on, että ne maistuvat hyviltä. Luonnossa kasvaneella ruoalla on myös pienemmät ilmastovaikutukset kuin kasvatetulla ruoalla. Metsän antimet ovat myös kotimaisia. 

– Etuna on myös se, että tiedät, mistä ruoka tulee. Raaka-aineiden ei tarvitse edes olla omasta metsästä, mutta voit olla varma, että ne ovat puhtaita. Metsässä käveleminen ja oman ruoan poimiminen ja kerääminen voi myös olla terapeuttista. Se antaa ruoanlaittoon lisää ulottuvuutta, sanoo Andersson. 

On kuitenkin muutamia perussääntöjä, joita ei saa unohtaa. Kaikkia metsän antimia ei saa kerätä jokaisenoikeudella. Esimerkiksi kuusenkerkkiä saa poimia vain omasta metsästä. 

Andersson kannustaa tähtäämään siihen, että jouluruoka olisi mahdollisimman kotimaista. Hän kehottaa myös suhtautumaan jouluruokaan rennolla asenteella ja kokeilemaan rohkeasti kotimaisia raaka-aineita. 

– Kun asuin ulkomailla ymmärsin, kuinka hyvää jouluruokaa meillä on Suomessa. Meillä on hyviä raaka-aineita ja mahtava jouluruokakulttuuri. 
 

Daniela Andersson. Taustalla vihreää kasvustoa ja vanhaa muuria.

Daniela Andersson on metsänomistaja ja palkittu ruokakirjailija, jonka joulupöydässä maistuvat aina metsän maut. 

Suunnittelu on avain 

Marjat, sienet ja liha on säilöttävä jouluun asti. Kun suunnittelee ja valmistaa jouluruoat hyvissä ajoin, välttyy viime hetken stressiltä. 

– Raaka-aineet täytyy kerätä oikeaan aikaan ja pakastaa tai säilöä ne muilla tavoin. Suunnittelu on avain. Etsi inspiraatiota kirjoista, googlaa tai osta inspiroiva lehti. Voit lokakuussa istua alas suunnittelemaan, mitä kaikkea joulupöydässä olisi. Jos et ole kerännyt raaka-aineita itse, voit hyvin myös ostaa ne, Andersson sanoo ja vinkkaa, että monet paikalliset tuottajat myyvät usein omia lähellä tuotettuja tuotteitaan joulumarkkinoilla. 

Esimerkiksi joulupöydän hyytelöt voi valmistaa hyvissä ajoin syksyllä, koska ne säilyvät pitkään. Jälkiruoat. kuten jäädykkeet ja joulukarkit, voi myös valmistaa etukäteen. Esimerkiksi toffee säilyy hyvin. 

Aika ei silti aina riitä ja silloin kaiken voi yhtä hyvin ostaa valmiina. 

– Jos et ehdi kokata, voit vapaasti ostaa jouluruokasi. Jouluna pitäisi syödä juuri sitä, mistä pitää. Jos et esimerkiksi pidä lanttulaatikosta, ei sitä tarvitse syödä. Suuremmissa porukoissa jokainen voi tuoda mukanaan sen, mitä ehdottomasti haluaa jouluna syödä. 

Kokeile ja kokeile uudestaan 

Jos haluat kokeilla jotain uutta ja olla varma onnistumisesta, Andersson suosittelee pitkää keittämistä. Esimerkiksi riistalihaa voi valmistaa tällä tavalla. Andersson kannustaa kokeilemaan ja testaamaan uusia makuja. Ei ole myöskään vaarallista epäonnistua. 

– Ensimmäisestä puolukkahyytelöstäni tuli mehua. Siitä ei tullut hyytelöä! Seuraava oli kuin kivi. Jotakin tapahtui hyytelöimisaineen kanssa. Graavilohikastike katajalla oli myös kerran syömäkelvoton. 

Andersson, joka asuu maaseutumaisessa Inkoossa perheensä kanssa, näkee joulun vuoden huippuhetkenä. 

– Odottaminen, suunnittelu ja tunnelma tekevät joulun. On hienoa koristella joulupöytä ja koti. Kynttilät, riisipuuro, glögi ja aito joulukuusi ovat pakollisia. Lisäksi täytyy olla Elviksen joulumusiikkia.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.